 |
| Kuva/kansi: WSOY/Kai Toivonen |
Oli vaan pakko, Kohtalokkaiden munien jälkeen.
Moni on varmaan lukenut tämän kirjan - ja se on hyvä, sillä selityksestäni tuskin saa tolkkua. Kirja kertoo siitä, miten salanimellä Woland matkustava Saatana seurueineen viivähtää muutaman päivän Moskovassa, ja romaanista Pontius Pilatuksesta, ja itse Pontius Pilatuksesta, ja aidosta rakkaudesta, ja varieteeteatterin kahvilanpitäjän maksasyövästä, ja karjun kaipuusta Venuksen luo, ja erinomaisesta ravintolasta moskovalaisessa kirjailijoiden talossa.
Lisäksi romaani kertoo miten kriitikoiden epäreiluihin arvosteluihin voi vastata (jos on näkymätön ja osaa lentää), miten puku voi tehdä yhtä hyviä päätöksiä kuin mieskin, miten kirjailijan voi tunnistaa ilman kirjailijaliiton jäsenkorttia, ja mitä yhteistä on raitiovaunulla ja auringonkukkaöljyllä.
Tämän äänikirjan jäljiltä haukon henkeä kuin kala kuivalla maalla.
Toisaalta olen haltioissani, sillä vaikka en varmaan ymmärtänyt puoliakaan, teksti on niin ilmeikästä ja polveilee niin jouhevasti yhdestä absurdista asiasta seuraavaan, että kokonaisuus suorastaan lyö nuijalla päähän. En enää ikinä yleistä, tai salli läsnäollessani yleistettävän, kaavalla venäläinen klassikko = tylsyys kansissa.
Toisaalta, nyt kun kirja on "ohi", tuli riittämättömyyden tunne, kun istahdin kirjoittamaan tätä juttua. En ole ihan varma mitä kirjassa tapahtui - ja olen ihan varma etten ymmärtänyt puoliakaan. Meneeköhän ihan pieleen jos sanon että pelkuruus ja tosiasioiden huomiotta jättäminen olivat aika keskeisiä irvailun kohteina tässä? Pilatus on pelkuri oman aikansa ihmiskoneen osasena, ja moskovalaiset omansa. Ei ihme, ettei meinannut kustantajaa löytyä Neuvosto-Venäjällä.
Tietääkö joku sattumoisin Peter Greenwayn elokuvan Rembrandt's J'accuse? Siinä Greenway purkaa pala palalta Rembrandtin kuuluisan Yövartio-maalauksen ja rekonstruoi siitä oman huikean tulkintansa. En ole maalaustaiteen erityinen ystävä, mutta katsoin Greenwayn selitystä ihan hypnotisoituna puolitoista tuntia. Tämä ei ollut OTT - sillä Saatanan jälkeen todella mielelläni istuisin parituntisen luennon, jolla joku purkaisi kirjan minulle palasiksi ja selittäisi mitä kaikkea siitä voisi ymmärtää.
Jos siis sattumoisin tiedät vaikkapa jonkun kirjallisuustieteilijän laatineen aiheesta vaikkapa esseen, annapa vinkki.
(taukomusiikkia)
Hmm, tässä välissä kävin googlettamassa alla olevat arviot. Kiiltomadosta löytynyt Nina Gimishanovin kirjoitus oli kyllä hyvä, ja Sallan jutussa löytyy sekä juoniselostus että hyvää analyysia. Wikipediassa oli kiinnostavan näköistä taustaa sielläkin.
Siltä varalta että sain Bulgakovin kuulostamaan ikävällä tavalla korkeakirjalliselta: ei se ole. Ei ikävällä tavalla. Hauska, vauhdikas ja minusta myös hyvin suomennettu kirja. Nyt tiedän varmasti, että ne venäläiset mestarit, jotka ovat tylsiä, ovat tylsiä ihan itse; kyse ei ole venäjän kielen vaikeista rakenteista!
Tämän kirjan hankin ehdottomasti omaksi, paperiversiona.
Mikhail Bulgakov (2005, alkuperäinen 1928-1940). Saatana saapuu Moskovaan. Suomentanut Ulla-Liisa Heino, lukija Martti Mäkelä.
Arvioita:
Nina Gimishanov Kiiltomadossa
Sallan lukupäiväkirjassa
Kirjavinkeissä
Aamuvirkku yksisarvinen blogissaan
Lisäksi erikoinen fanisaitti, jolle on koostettu paljon tietoa kirjasta, löytyy täältä.
Ihanan ihastunut ja hengästyneen oloinen kirjoitus. :) Minulle kävi samoin aikoinaan Saatana saapuu Moskovaan kanssa: olin ihan päästä pyörälläni, enkä olisi osannut sanoa siitä mitään. Minusta sinä kyllä osasit! :)
VastaaPoistaTämä kirja muuten varmaan sopii kaikessa absurdiudessaan hyvin äänikirjaksi, sen kuuntelemissa lienee ihan omanlaisensa fiilis.
Tästä tosiaan jäi puulla päähän lyöty -olo, mutta iloisella tavalla. Nämä kirjat kestävät yleensä useammankin lukukerran, sillä joka kerralla voi oivaltaa jotakin uutta :)
VastaaPoistaKiitos arviosta ja kirjan esiintuomisesta. Tämä teos on omassa "kaikkien aikojen top-3.ssa", ollut siitä saakka kun näin Ryhmäteatterin näytelmän "Mestari ja Margarita" Suomenlinnassa joskus 1990-luvulla. Tommi Korpela oli mahtava Woland.
VastaaPoistaOlen kirjan lukenut pariin otteeseen, mutta uskon,että lukukertoja tulee lisää.Itselleni kirja on ennenkaikkea kuvaus siitä absurdista maailmasta joka Stalinin aikana vallitsi, jossa mihinkään tai kenenkään ei voinut luottaa.
Moskovassa asuessani vietän silloin tällöin aikaa Patriarkan lammella ja olen käynyt myös syömässä Kirjailijoiden talossa, joka on samalla paikalla kuin Bulkakovin aikana.
RAKASTAN tätä kirjaa! Minäkin sain siihen ensikosketuksen kuunnelmana (onkohan se sama versio kuin kuuntelemasi äänikirja?) ja ihastuin täysillä, mutten voinut sanoa ymmärtäneeni paljon mitään. Sitten kun pari vuotta myöhemmin myös luin kirjan (ja minäkin hankin sen omaan hyllyyni) ymmärsin paremmin. En kyllä voi sanoa ymmärtäväni kaikkea nytkään. Olisi tosiaan upeaa päästä jollekin luennolle aihetta kuuntelemaan, koska tämä on niitä kirjoja, joista saisi varmasti aikaiseksi luentosarjan. Kirjassa on niin paljon eri tasoja.
VastaaPoistaIhan hengästyin minäkin ja tulin yhtä ihanan iloisen hämmentyneeksi kuin sinäkin pelkästään ajattelemalla kirjaa :D
Komppaan edellisiä - innostunutta tekstiä innostavasta ja monitasoisesta kirjasta! Tämä tosiaan kestää monen monta lukukertaa. Ja mahtavaa että mursit myytin tylsistä venäläisklassikoista!
VastaaPoistaKiitos ihanaiset kommenteista! Onpa mahtavaa kun voi jakaa riemunsa kirjasta samanmielisen porukan kanssa :D
VastaaPoistaTämä sopi tosiaan loistavasti kuunneltavaksi: oikein ajattelin että ei yhtään sitä rasittavaa jankkausta joka usein kirjoissa piilee ja jonka huomaa vasta ääneen luettuna - puhtaasti fantastista asiaa. Ihailen Bulgakovin kielen monipuolisuutta, joka on näin käännöksenäkin omaa luokkaansa.
Amma, ei tämä ollut kuunnelma vaan ihan luettu kirja. Siinä olikin ainoa puutosjuttu minulle, jäin miettimään lukijan painotusta joissain venäjänkielisissä nimissä... minun päässäni katu on SaDOvaja eikä SadoVAja... mutta venäjäni on sitä tasoa että päätin olla pohtimatta moisia.
Jaana, mahtavaa että kirjailijoiden talo on siellä (epäilemättä uudelleen rakennettuna), en ollut tajunnutkaan. Nyt tiedän mitä etsiä seuraavalla Moskovan matkalla, kunhan sellainen jostain siunaantuisi.
Upea kirja! Kyllä elämä on ihanaa kun tälllaisia löytää :-) Tästä tulee varmasit samanlainen uudelleen, ja uudelleen, luettava kirja kuin Ylpeys ja ennakkoluulo.
:) Minä en ole kirjaan vielä uskaltanut ikinä tarttua, vaikka olen kuullut siitä yhtä innostunutta kommenttia kuin tässä keskustelussa:) Omat ennakkoluuloni ovat kyllä niin syvässä, että hyväksi en kirjaa usko ennen kuin olen itse päässyt niin lukiessani toteamaan:D Nyt todella toivon, että kirja voittaisi minutkin puolelleni.
VastaaPoistaoi Saatana saapuu Moskovaan <3
VastaaPoistakirja, joka oli niin paljon enemmän kuin ikinä kuvittelin. enkä itse asiassa aikanaan tiennyt yhtään mitä odottaa, siitäkään huolimatta, että eräs ystäväni (jota arvostan kauheasti) pitää SsM:ia niin tärkeänä, että se otetaan mukaan lohtukirjaksi ikäviin paikkoihin, kuten lääkäriin :D
piti sanomani vain sitä, että luin tämän aikanaan itse painoksena, jossa oli kursivoitu kaikki Neuvostoversiosta sensuroidut kohdat. valitettavasti en löytänyt sitä versiota enää divarista (tai mistään) - kursivoidut kohdat toivat kirjaan kummallisen mutta mahtavan metatason, jossa upean tarinan lisäksi ymmärsi hieman enemmän Neuvostoaikojen ajattelumallista.
...olenko selittänyt tämän kaiken jo aiemminkin täällä?
Sonja, pidän peukkuja käännynnäisen innolla :-)
VastaaPoistaLiina, jossain olet tainnut tuosta painoksesta mainita, koska kuulostaa niin tutulta :-) Mutta ei se mitään, hyvä että tuli esille täälläkin, tuo on oikeasti kiinnostava juttu - minusta olisi mahtavaa löytää tuo "sensuuripainos" jostain.
Jollain tavalla olen onnellinen että luin tämän kirjan jo useita vuosia sitten ettei tarvitse siitä omassa blogissaan kirjoittaa, sillä todennäköisesti kävisi niin etten saisi kirjoitettua riviäkään! :)
VastaaPoistaMuistan kun ystäväni kehui tätä ja kun olin lukenut, olin todella haltioissani! Uskomatonta tässä kirjassa on se, että minulla on tuttavia jotka eivät KOSKAAN lue, ja tämän luettuaan ovat hehkuttaneet jopa facebookissa asti kirjan erinomaisuutta :)
Yksi kaikkien aikojen lempikirjoistani!