Nykyhetken tyttölapsi

Pitkään aikaan ei olekaan tullut Valtosta luettua, mutta nyt on kesken niin rasituttava romaani, että otin muutaman tunnin vapaata siitä ja nautiskelin välipalaksi Nykyhetken tyttölapsen. Myös Hilja Valtosen omaelämänkerta odottelee, pongasin sen divarista...

Nykyhetken tyttölapsi ajoittuu sotienväliseen aikaan. Siinä sankaritar, kuten moni muukin Valtosen neitonen, on reputtanut kirjoituksissa ja joutuu kesälomaksi tätiensä vieraaksi saareen. Mutta voi - saaren omistaja ja tätien vuokraisäntä on kokenut kovia naisasioissa. Nyt hän kieltää tuomasta saareensa yhtään yli 16-vuotiasta ja alle 35-vuotiasta naisihmistä. Parikymppinen Anja on onneksi ikäisekseen nuoren näköinen; ei muuta kuin helma lyhyeksi ja hiukset letille ja neitokaisesta sukeutuu mukiinmenevä tyttölapsi.

Juoni on tässä kirjassa vähän hajanainen, sanoisinpa jopa heiveröisin tähänasti lukemistani, mutta Valtosen tarkka silmä ja terävä kieli ovat entisellään. Uskollisuus - ja etenkin sen puute - sekä tietenkin lasten ja aikuisten väliset suhteet ovat tärkeimmät teemat. Ilmeisesti lapset ovat 30-luvulla olleet huomattavasti enemmän lapsia kuin nykyään.

Näissä aidosti historiallisissa romaaneissa on aina mahtava päästä imemään itseensä ajan henkeä ja ilmapiiriä. Moni asia on muuttunut... mutta yllättävän monet asiat ovat ihan tismalleen ennallaan. Lukunäytteeksi pätkä kahvipöydästä.

Käsiteltiin ensin kesän suotuisat ilmat, heinänteko, Sulo-Aatoksen kihlaus, Fiinun mustikkapiirakka, hyvät piirakantekijät yleensä, radion akkumulaattorin lataaminen, Totin terveys, olympialaiset ja tohtorinnan Tieramon lähtö niihin ilman miestään.

Augusta: Tohtori taitaa pettää rouvaansa?

Aamu P.: Eihän mies ole muuta tehnytkään. Jos minun mieheni pettäisi minua, en olisi Saksan-matkalla autettu. Eron ottaisin.

Kyllikki S.: Milläpä tohtorinna-raukka eläisi, jos jättäisi miehensä. Hänellä ei ole ammattia. Ja täytyyhän yhteiskunnallisen aseman ylläpitämiseksi jotain uhrata.

[--] 

Kyllikki: Mutta eikö nykyinen tiede todista, että luonto on tehnyt miehet moniavioisiksi? Yksiavioisuus on ihmisten oma, typerä keksintö, jota jokainen täysjärkinen mies saa rikkoa. Tohtorinna Tieramo nähdäkseni pitää tieteen todistelun oikeana ja alistuu siihen, kuten välttämättömyyteen pitää alistua.

Aamu: Vika on naisessa, jos mies lähtee hänen luotaan toisen naisen luo.

Augusta: Eiköhän se liene vain muotia ja tapain höltymistä. (s. 129-130)

Ajatella! Kun luin 90-luvulla ensimmäisen kerran Dawkinsin The Selfish Gene -kirjan, kuvittelin että evoluutiopsykologia oli jotain uutta. Hah - siitäs sain. Tuo tohtorinna-raukan tilanne sentään taitaa nykyisin olla toinen. Vaan juoruja kuunnellessa tulee mieleen, että nykyhetken tohtorinna saattaisi maksaa potut pottuina ja viihtyä Saksan-matkalla vallan mainiosti.

(Samoja olympiaisia, joihin tohtorinna Berliiniin matkaa, kuvasi muuten muutama vuosi sitten lukemani romaani, jonka nimeä tai kirjoittajaa en nyt saa päähäni. Eipä ollut lukupäiväkirjaa silloin. Muistaako kukaan sellaista sukutarinaa, jossa saman suvun edustajia asuu Saksassa, Yhdysvalloissa ja Englannissa, ja jossa Kathy-niminen tyttö voittaa olympiakultaa Hitlerin isännöimissä kisoissa? Kirja kattoi sotavuodet, ja Kathy - Käthe? - kuului salaa vastarintaliikkeeseen. Serkukset olivat eri puolilla rintamaa.)

Hilja Valtonen (1961, alkuperäinen 1937). Nykyhetken tyttölapsi. Helsinki: Otava.

Arvioita:
Sallan lukupäiväkirjassa
Tuuli Mäenpää Hesarissa (mielenkiintoinen arvio, koska sen on kirjoittanut oikea nykyhetken tyttölapsi)