Sivut

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Mendoza in Hollywood

Kuva: Amazon.com
Kage Bakerin aikamatkailusaaga jatkuu. Sky Coyoten jälkeen mietin missä muodossa hankkisin lisää The Company -sarjaa. Kindlen e-kirjojen toimitusaika ratkaisi asian. Ei kuulema ikinä voi olla tarpeeksi laiha tai tarpeeksi rikas; 60 sekuntia on tarpeeksi nopeasti. Jopa minulle kärsimättömälle.

Mendoza in Hollywood keskittyy nimensä mukaisesti Idenin keskushahmon Mendozan puuhiin. 2300-luvulta käsin johdetun ja salassa maailmaa pyörittävän Dr. Zeus -yhtiön eli The Companyn kuolemattomat kyborgit operoivat eri puolilla maailmaa ja historiaa. Mendoza on lähetetty Hollywoodin maisemiin, aikaan ennen kuin Hollywoodista tulee Hollywood. Los Angeles on vasta rähjäinen ja huonomaineinen rajakaupunki, syrjässä Yhdysvaltojen sisällissodan tuoksinasta.

Botanisti-Mendoza asettuu Dr. Zeusin ylläpitämälle vankkurien väliasemalle, tehtävänään kerätä näytteitä pian kuivuuden hävittämiksi joutuvista kasvilajeista. Kievarin sekalaiseen kyborgimiehitykseen kuuluu mm. jo aiemmin tavattu antropologi Imarte, joka puolestaan kerää tietoja ajan kulttuurista. An insertion antropologist, hän kuvaa tehtäväänsä, ja käyttää peitetarinanaan maailman vanhinta ammattia. Lisäksi joukkoon kuuluvat mm. helläsydäminen ornitologi ja innokas myyntimies.

Jo kirjan alussa selviää, että Mendoza on pulassa: tarina on kerrottu pidätetyn Mendozan tunnustuksena kuulustelijoilleen. Jotain katastrofaalista on siis odotettavissa. Kestää kuitenkin yllättävän pitkään ennen kuin kirjassa alkaa tapahtua. Ensimmäiset kaksi kolmasosaa tosin kertovat paljon kyborgeista ja The Companysta, miksei myös Mendozasta. Mendozaan olikin mukava palata nyt ensimmäisessä persoonassa, Josephin annettua vähän erilaista perspektiiviä häneen Sky Coyotessa.

Hmm, nyt kun jälkeenpäin mietin kirjan alkupuoliskoa, ehkä sitä pitää ajatella enemmän sarjan näkökulmasta. Siinä kyborgien keskinäisillä ystävällisillä suhteilla on pääosa. Aika surullista, oikeastaan. The Companyn kuolemattomien palvelijoiden tragedia on, ettei heillä on kotia missään, ei edes missään ajassa. Ystävyydessäkin on pakko olla varovainen, ellei halua särkeä sydäntään, sillä Dr. Zeus voi hutaista kenet tahansa mihin vain, koska vain. Mendozan työtehtävässäkin on tiettyä ironiaa: kerätessään rakastamiaan kasveja kauniissa maisemissa hän saa samalla seurata miten myöhemmin luonnon tuhoavaa kulutuskulttuuria synnytetään.

Silti minusta tuntuu, että Hollywoodin alkupuoliskolla oli aika paljon, noh, Hollywoodia. Maisemia kuvaillaan ja katujen tulevia paikkoja selitetään. Kyborgit myös järjestävät keskenään hulppeita elokuvailtoja, joissa nautiskellaan Hollywoodin varhaisista helmistä: Hollywoodin ensimmäiset elokuvafestarit siis! Erityisen pitkään käsitellään D. W. Griffithin eeppistä elokuvaa Intolerance, joka viettelee aikamatkalaiset suorastaan hurmioon. Bakerillä on varmaan ollut tässä pilkettä silmäkulmassa, sillä elokuvan koko nimi on Intolerance: Love's Struggle Through the Ages - ja siitähän Mendozan tarinassa tietenkin on kysymys. Epäilemättä elokuvaan liittyy muutakin symboliikkaa, mutta pitkänpuoleisesta kohtauksesta olisi saanut enemmän irti, jos elokuvan olisi joskus nähnyt...

(Uteliaisuus heräsi kirjan myötä sen verran, että piti käydä vähän kurkkimassa tätä elokuvan pioneerin mestarinteosta. Löytyy filmiarkistosta täällä. Massiivinen produktio lähes 100 vuotta vanhaksi leffaksi, kieltämättä! )

Viimeisellä kolmanneksalla Hollywoodin tapahtumat alkavat vyöryä eteenpäin. Mendozankin alkupuolella lakonisempi kertojaääni ottaa tulta. Yhdysvaltain sisällissodan muuan kansainvälinen sivujuonne puretaan kiinnostavasti. Mikä parasta, rakkausrintamalla tulee vipinää.

Vaikka juonen rakenne tuntui vähän vinolta, nautin kirjasta kokonaisuutena. Bakerin välillä hirteishumoristinenkin ote, historiallisen tarkkuuden tuntu, ja ylipäätään koko sarjan idea pelittävät edelleen minulle. Jotain kutkuttavaa on kaikkitietävien kyborgien ja heidän päivittäisen ympäristönsä kontrastissa. Otetaankin lukunäytteeksi sitä demonstroiva suupala:
Edward was standing up, neatly folding away the clasp knife. A day and a night of living rough in the field, and he hadn't so much as a smudge on those fawn wool trousers of his. Whatever secret device kept James Bond's tuxedo impeccably pressed, it seemed to have been already in use by the British secret service in 1863. (loc. 5576/6514)
Pakko lukea nämä kaikki. Sopivat erinomaisesti töihinpaluutrauman lievittämiseen.

Kage Baker (2000). Mendoza in Hollywood. Tor. (Kindle edition). ISBN 0-765-31530-0.

Arvioita:
Sf-site
Sheryl Vint, Strange Horizons

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.