Sivut

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Minna Canth: Kirjailija ja kauppias

Kanttila on tallella mutta tutustua voi vain ulkopuolelta.
Kirjabloggaajien Kuopio-symposiumin insipiroimana lainasin Reetta Niemisen Minna Canth - kirjailija ja kauppias -elämäkerran. Opus keskittyy nimensä mukaisesti Canthin toimeliaisiin vuosiin kirjailijana ja kauppiaana Kuopiossa. Nuoruusvuodet, avioliitto ja perhekin jäävät suhteessa vähälle huomiolle.

Nieminen etsii Minna Canthia naisena ja persoonana. Kirjallisuudentutkijana hän myös paneutuu tarkastikin Kanttilassa kokoontuneeseen Minnan salongin väkeen ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostaviin ystävyyssuhteisiin. Muunmuassa Juhani Aho (Jussi Brofeldt), Suomalaista Teatteria johtanut Kaarlo Bergbom ja pastori Bergroth saavat sijansa Canthin tarinassa. Nieminen tutkiskelee rinta rinnan Canthin teoksia, hänen kirjeenvaihtoaan sekä aikakauden kulttuurisia ja poliittisia virtauksia.

Kokonaisuudesta muodostuu uskottava, vaikkei tekstiä olekaan esim. Alison Weirin tyyliin tupattu täyteen lähdeviitteitä. Lukemattomat lainaukset Canthin ja hänen lähipiirinsä kirjeistä avaavat Canthin aikaa, arkea ja ajatuksia hienosti. Mikä parasta, tekstissä on vetävyyttä, joka saa kääntelemään sivun toisensa jälkeen, vaikka aikalaisten kiistat välillä menevätkin nykynaiselta heittäen yli hilseen... miten ihmeessä saatiinkin niin komeita riitoja aikaiseksi siitä kuka kenenkin luona käy?

Minulle tämä kirja oli erityisen sopivaa luettavaa juuri nyt. Kuuntelen paraikaa äänikirjana Enni Mustosen Järjen ja tunteen tarinoita, ja niissä näkyvät osin samat henkilöt kuin Minna Canthin tarinassa. Esimerkiksi tarmokas ja arvostaan tietoinen Alexandra van Gripenberg, naisasia-aktivisti ja kansanedustaja, vilahtaa molemmissa. Tampereen työväenteatterin huikean hieno Anna Liisa, jossa kirjailija itsekin on mukana, on sekin tuoreessa muistissa. Mikä parasta, Kuopiossa kiertelyn jälkeen oli helppo eläytyä Niemisen luomaan tunnelmaan, helppo nähdä sielunsa silmin Minna justeeraamassa kaupassaan, kävelemässä kirkon puistossa tai lukemassa uusinta näytelmäänsä komeassa keinutuolissaan, nuoret ihailijat ympärillään. Kuopion korttelimuseoon on muuten sisustettu hieno Minna Canthin huone, kannattaa käydä katsomassa jos sillä suunnalla liikutte!

Erityisesti pidin tässä Reetta Niemisen monografiassa siitä, miten Canthin tekstejä käsiteltiin. Nieminen tuo esiin taustoja ja Canthin tiedonhankintaa, ja antaa lukijan itse vetää johtopäätöksensä siitä, missä määrin tarinat perustuvat todellisiin tapahtumiin ja ihmisiin. Esimerkiksi Köyhää kansaa sai tästä mukavasti taustaa. Tuli oikein hinku lukea lisääkin Canthia. Vielä on useita novelleja ja pari näytelmääkin lukematta.

Isoin puute Niemisen kirjassa oli, että siinä ei ollut aikajanaa. Tekstissä vuosiin ei viittailla kovinkaan ahkerasti, ja minusta lukemista olisi helpottanut suuresti vaikkapa alkuun sijoitettu listaus tärkeimmistä käännekohdista ja teosten julkaisuvuosista.

Minna Canth on kiehtova tyyppi, jännittävästi ristiriitainen hahmo. Elämäniloinen ja tarmokas mutta masennukseen taipuvainen. Suomalaismielinen mutta kieliriidoille kylmä. Itsekeskeinen mutta kykenevä ylenpalttiseen ihailuun. Huumorintajuinen mutta herkkä loukkaantumaan. Ihanteellinen realisti? Käytännöllinen taitelija?

Kirjailija ja kauppias... nainen, ihminen.

Otanpa tähän loppuun vielä Niemisen valitseman sitaatin yhdestä Canthin kirjeestä:
Kun on 44 vuotta täyttänyt, ei ole jäljellä kuin 16 korkeintaan. - - Kuusitoista vuotta! Olkoon se tuommoinen väliaihe elämän ja kuoleman välillä. Reflektionin ja tutkimisen, selvityksen aika. Kokemuksiensa nojalla koettaa elämää ymmärtää, sen antamia oppia hyväkseen käyttää. - - Kun hiljenneet ovat intohimot ja myrskyiset tunteet, tuntee itsensä niin itsenäiseksi ja vapaaksi.
(s. 188).
Reetta Nieminen (1990). Minna Canth: Kirjailija ja kauppias. Otava. ISBN 951-1-10448-9.

P.S. Lämpimät kiitokset viimeisestä Ammalle, joka on Kähkös- ja Kuopio-opas vailla vertaa... ja muille symbosiumin osanottajille myös!

11 kommenttia:

  1. Kirjailija ja kauppias, nainen ja ihminen. Nimenomaan! Pitäisi lukea tuo Niemisen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, joo, se oli ihan positiivinen ylläri minulle ainakin; sävyssä on jotain vähän ysäriä muta innostuin silti lukemaan yhteen putkeen koko opuksen. Joko Nieminen kirjoittaa hyvin tai Canth on vaan niin kiehtova! :-)

      Poista
  2. Mielenkiintoinen kirja ja vähintään yhtä mielenkiintoinen kirjaesittely. Canthista on kyllä ollut moneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anna Elina! Minna Canthin kohdalla tosiaan totuus on melkein tarua ihmeellisempää...

      Poista
  3. Minäkin haluaisin lukea tämän elämäkerran. Vaikka itse olen vähän nipo noiden lähdeviitteiden kanssa, ymmärrän hyvin, miksei monet niistä välitä.

    Mielenkiintoisen lainauksen olet löytänyt :) Minnan mukaan mulla ei ole jäljellä kuin 12 vuotta... korkeintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, heh, muotoiluni antaa tuossa väärän kuvan; itse asiassa minäkin tykkään lähdeviitteistä; niitä saisi olla sen verran, että voin olla varma mikä on tulkintaa ja mikä tietoa... tämän kirjan kanssa oikeastaan vähän hämmästyin, ettei lähdeviitteiden puuttuminen vaivannut. Runsaat lainaukset sen varmaan tekivät. En tiedä onko kirjallisuuden tutkimuksessa yleensä minkälainen tyyli, kun olen sitä niin vähän lukenut.

      Niemisen kirjassa tuota Minnan ikäpohdintaa taustoitetaan kertomalla, että 60 vuotta oli tuolloin keskimääräinen elinikä. Edistys on edistynyt - nyt saa nauttia huomattavasti pidemmästä reflektoinnista "elämän ja kuoleman välillä". :D

      Poista
  4. Kiitos Booksy! Nämä Kuopio-postaukset pistävät ihastuttamaan ja harmittamaan samalla aikaa - miksi en ollut mukana :-)!

    Käyn onnekswi Kuopiossa aika ajoin,l joten otanpa nyt vonkeeni ja etsin Canthin käsiini. Olen häntä jonkin verran lukenut ja pitänyt oikeastaan poikkeuksetta paljon!

    Elämä on lyhyt ja jokainen hetki viimeinen! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, olisit varmasti tykännyt reissusta, mutta eipä hätiä mitiä... Kuopio on ja pysyy, ja bloggarimiittejäkin varmasti siunaantuu vielä! Käypä seuraavalla visiitilläsi siellä korttelimuseossa, oli oikeasti aika kiehtova; hyvää mielikuvataustoitusta kotimaisille historiallisille romaaneille. :-)

      Poista
  5. Kauheita kirjoitusvirheitä - pahoittelen! :-(

    VastaaPoista
  6. Hömhöm, Kähkös/Kuopio-opas kiittää punastellen:)

    Kiinnostava esittely, taas! Canthin elämästä on tullut luettua eri lähteistä paljon pienissä erissä, mutta eipä ole tainnut tarttua käteen yhtään kokonaista elämäkertaa. Pitäisi lukea, niin kokonaiskuva ja elämäkaari hahmottuisi vähän selkeämmin.

    Canth on kyllä ollut täräkkä täti, ristiriitainen ja kaikessa niin täysillä mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amma, meidän kirjastossa oli tarjolla kaksikin Canth-elämäkertaa, tämä Niemisen laatima veti enemmän puoleensa. Toivoin että "kirjailija" otsikossa tarkoittaisi, että teosten syntyä vähän valotettaisiin, ja oli tässä ihan mukavasti niihin liittyvää kuvausta. Jännittävä henkilö, tosiaan... ja tykkäsin siitä, ettei Nieminen yrittänytkään sanoa mitään "viimeistä sanaa" vaan jätti lukijalle mahdollisuuden (yrittää) luoda Canthista oma käsityksensä. Kehtaan (ilikiän?) minä tätä suositella! :-)

      Poista

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.