Precious on muutamassa blogissa ollut esillä, ja löytyy myös 101 naisen kirjoittaman kirjan lukulistaltani; niinpä poimin sen iTunesista äänikirjana itselleni. Kokemuksesta tiedän että murteellista englantia on usein mukavampi kuunnella kuin lukea; The Helpinkin kanssa jouduin alkuun mutisemaan itsekseni ääneen, jotta pääsisin kielen rytmiin.
Tiesin odottaa rankkaa kirjaa, mutta Precious oli vielä raaempi kuin odotin. Precious on 16-vuotias harlemilaistyttö, joka odottaa kirjan alussa toista lastaan. Ensimmäisellä on kehityshäiriö. Molemmat ovat insestin tulosta. Precious itse on käynyt jo vuosia koulua käymättä koulua - oppimatta lukemaan tai kirjoittamaan.
Huh.
Kirjan myötä Precious saa elämäänsä uutta toivoa uudenlaisesta oppimisympäristöstä. Hän saa kiinni jonkinlaisesta itsekunnioituksen rippeestä ja alkaa rakentaa omaa elämäänsä, mutta kohtaa myös uusia takaiskuja. Precious Jones pääsee uuteen alkuun ehtymättömän kärsivällisen ja taitavan opettajan käsissä. Opettajan ja opiskelijan suhde olikin kirjan lämpimin asia, tekisi mieli sanoa ainoa lämmin asia.
En voi väittää, että olisin pitänyt tästä kirjasta. Se on paikoin ruman rankkaa, tarkoituksellisen shokeeraavaa tekstiä. Se sai minut tuntemaan itseni avuttomaksi ja tekopyhäksi. Kävi myös mielessä, että tämä olisi pitänyt lukea paperilta, kirjana, eikä kuunnella äänikirjana. Vääjäämätön, epäoikeudenmukaisuudellaan pakahduttava kerronta oli äänikirjana päällekäyvää. Eikä ainakaan missään nimessä olisi pitänyt kuunnella tätä kuntosalilla.... Jotain absurdia ja vatsaakääntävää oli tarinan ja kontekstin yhdistelmässä.
Tästä viisastuneena totean, että harva kirja sopii soutulaitteeseen. Dan Brownin Kadonnut symboli ehkä?
En tiedä kenelle tätä suosittelisin. Opettajille jotka painivat vaikeiden "tapausten" kanssa? Toivoa on.
Tai ehkä ihmisille, jotka kiukustuvat pienistä asioista. Niin kuin minulle. Vaikka kirjasta jäi kokemuksena jotenkin paha maku suuhun, se teki minulle hyvää. Haluni kitistä pienistä asioista hävisi pariksi päiväksi... Precious Jonesin tarinan jäljiltä ei aamuliikenteen ruuhkauttava traktorikuski ole kummoinenkaan murhe.
Sapphire (2009). Precious. Audiable audio book. Read by author.
Arvioita:
Pasi Ahtiainen Savon Sanomissa
Susa Susan kirjastossa
Sanna Luettua-blogissa
Minna Minnan lukemaa -blogissa
Minä katsoin tämän elokuvana ja pidin siitä. Pitäminen on toki tällaisen aihepiirin yhteydessä vähän falskin kuuloinen sana, mutta katson itse sellaisiakin leffoja, mitkä eivät todellakaan ole onnellisia tai luen vastaavia kirjoja. Jotenkin ajattelen, että esim. Preciousin tarinan kaltaisen tytön tarina on tarina, joka ansaitsee tulla nähdyksi, luetuksi, sillä sitä tapahtuu ympäri maailmaa, kuten paljon muutakin pahuutta ja vääryyttä lapsille. Onhan se toki samalla jotenkin oman sisäisen herkkyyden karaistamistakin kai lukea tällaisia tarinoita. En tiedä, kuinka paljon elokuva mukaili kirjaa, pitäisi joskus ihan lukea. Mutta ei vielä..nyt luen tarpeeksi rankkaa kirjaa Jeninistä, Jeninin aamuja.
VastaaPoistaMinäkin olen nähnyt vain elokuvan. Sekin oli kyllä rankka, mutta ei minusta liian rusentava tai kauheuksilla mässäilevä - pienenpieniä toivon pilkahduksiakin oli, kaiken järkyttävän seassa. Kirjaan varmasti mahtuu monenlaista kamaluutta, jolta elokuvaa katsoessa säästyy.
VastaaPoistaNyt saitte minut kiinnostumaan elokuvasta!
VastaaPoistaKyllä tuossa kirjassakin sellaista toivon pilkettä on, ja positiivisia kohtia, mutta ne rankat kohdat olivat poikkeuksellisen järkkyjä, koska niihin huomasi uskovansa. Se ei ollut mitään sivistynyttä, älyllistettyä kurjuutta a la Orwell tai Huxley vaan jotain paljon raaempaa...
Luen kyllä todella kiinnostuksella kaikki blogijutut tästä kirjasta nyt sen luettuani. Pahus kun en ole ehtinyt googlaamaan arvioita. Tiedä sitten miten hyvin suomennos on välittynyt fiiliksen.
Elokuva oli minustakin hyvä, mutta voisin kuvitella, että kirjaa olisi vaikea nimenomaan kuunnella. Ainakin punttiksella. Pitkä automatka hiljaisella tiellä voisi sopia paremmin.
VastaaPoistaKaroliina, saatat olla oikeassa tuon automatkan suhteen :-) Jotenkin tuntuu että tämä on silti kirja jota suosittelisin nimenomaan luettavaksi... etenkin Sapphiren itsensä lukemana tässä oli kuunneltuna vähän "liikaa" ainakin meikäläiselle.
VastaaPoista