 |
| Ihan aina ei lueta. |
Ihanan monta kirjaa heinäkuuhun on kyllä mahtunut. Pikaisesti laskemalla on luettu 33 varsinaista kirja-kirjaa (osa tosin nopealukuisia nuortenkirjoja), kuunneltu kolme äänikirjaa ja nautiskeltu vain yksi sarjakuva - pari hyvää on kyllä hyllyssä odottamassa. Tietokirjojakin mahtui kuukauteen vaivaiset kaksi. Näin kesällä pitää keventää!
Jennin K-blogissa käydyn sukupuolittuneen lukemisen keskustelun jälkeen piti laskea myös mies- ja naiskirjailjoiden osuus kuukauden lukemistosta. Huh, yksin kirjoitetuista teoksista tulos on 10 - 24 naisten hyväksi. Akkavalta näemmä jyllää. Osittain syynä on varmasti 101 naisten kirjan listani; nakertelen sitä vähän kerrassaan ja se tuo lukemisiin naispainotusta. Laura Ingalls Wilderin 6 kirjaa vinouttavat nekin tämän kuun 'otosta'.
Luettu muttei blogattu:
Carita Forsgren (2009). Kolmen kuun kuningatar. Tämä tuore suomalainen kirjailija on ollut silloin tällöin blogeissa esillä. Kirja oli (osittain) pettymys. Vaikka vuoropuhelu modernin kertojan ja historiallisten hahmojen välillä oli fiksusti tehty ja ymmärrän sen pointin, olisin mieluummin eläytynyt Katariina Maununtyttären ja Erik IVX:n elämään ilman suodatinta. Sääli, juuri tämä Forsgrenin teoksista kuulosti äkkiseltään kiinnostavimmalta. Teksti on kuitenkin minusta aika ilmeikästä, Jänistanssia voisi harkita...
Jude Deveraux (2009, alkuperäinen 1995). Perijätär. Kirjahyllyjen siivouksessa esiin ponnahtanut historiallinen romanssi pitää sisällään melkoisen komiikkapläjäyksen. Olen ennenkin lukenut tämän, mutta tulipahan luettua uudestaan. Rikkaan miehen perijätär ei halua alistua osaansa vaan tahtoo seikkailulle ennen pakkoavioliittoa. Sankaritar on melkein yhtä tarmokas kuin Valtosen neitoset - vaikka kielen ja suomalaisen sisun puolesta Valtonen voittaa mitä sirpakoihin nuoriin naisiin tulee.
Eppu Nuotio (2007). Kosto (äänikirja). Pii Marin ei ole lempparisankarittariani, mutta Eppu Nuotion dekkarit ovat kevyttä ja leppoisaa seuraa automatkoilla. Aina ei jaksa innostua värikkäistä ilmaisuista, mutta nyt taisin olla sopivan hyvällä (loma)tuulella tätä kuunnellessani ja Nuotion sanankäänteet kutkuttivat mukavasti. Uskoitko sinä pienenä jumalan valvontakameroihin? Ovatko rakastavaiset sängyssä joskus kuin kaksi särkyvää kulhoa sisäkkäin... aika suloista, oikeastaan.
Eppu Nuotio (2011). Loppu (äänikirja). Toinen perään oli liikaa. Pii on niiiin draamakuningatar... Eikä tässä kirjassa rikoskaan oikein nykäissyt. Isona plussana hometalo-ongelman nostaminen esiin. Pelottavaa minkälaista kurjuutta huonot rakentamiskäytännöt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat yhä. Kaksikin tuttua on joutunut lähtemään talostaan hometta pakoon...
Joe Abercrombie (2007). Before They Are Hanged. Tämä First Law -trilogian kakkososa ansaitsi kunnon postauksen, mutta aika ei anna periksi. Hyytävän hyvää tavaraa! Abercrombien juoniratkaisut pudottavat ihan polvilleen. Before päättyi sellaiseen jysäriin että oksat pois. Kolmas osa Last Argument of Kings on tilattu; kun luen sen, palaan varmaan tämänkin osan tunnelmiin.
George R.R. Martin (2006). A Feast for Crows. Oli pakko lukea uudelleen tämä, lämmittelin näin A Dance with Dragonsia varten. Oli toisella lukukerralla parempi - liekö ekalla kerralla ollut taisteluväsymystä pitkän sarjan kanssa vai mikä lienee muuttanut tunnelmaa... tieto siitä että Dragons on pian ahneissa hyppysissäni?
Nauravia naisia (2011), äänikirja. Tämä WSOY:n mielenkiintoinen koostekirja osui silmiini Sokeripala-blogista. Naisiin on koottu 30 kertomusta naisten kirjoittamista kirjoista, joukossa myös Miina Supisen Apatosauruksen maa. Kokoelma oli yllättävä ja viihdyin sen kanssa hyvin, kiitos erinomaisten lukijoiden. Mutta nauramisesta en tiedä - osa tarinoista oli kyllä hymyilyttäviä, mutta osa suorastaan salakavalasti surumielisiä...
Anna Jansson (2009). Hylynryöstäjä. Höh, nyt osuivat huonoon järjestykseen Janssonin romaanit, sillä Vaiteliaan jumalan perään olisi ollut mukava lukea häneltä dekkari, jossa Maria Wern on mukana enemmän poliisina kuin uhrina. Poliisien yksityiselämä on minusta parhaimmillaan mausteena, ei pääaineksena. Makuasia. Taitaa tulla taukoa Anna Janssoneihin tämän jälkeen, vaikka Hylynryöstäjässä riitti kyllä tempoa ja toimintaa. Kuntouttava ekologisen energiatasapainon kurssi oli hauska oivallus.
Pari (tieto)kirjaa on sitkeästi kesken ja yksi romaani teettää vähän töitä. Mutta kaikki kolme on tarkoitus lukea loppuun. Se oikea fiilis ja hetki varmasti löytyy vielä.
Kuukauden hakusana
aiheutti hetken päänvaivaa, sillä Aamulehden jutun jälkeen blogiin pyrittiin pari päivää mainioilla melkein-nimillä. Booking something kirjablogi, booking it some one, booking it somewhere ja niin pois päin. Ihan oikein minulle: olen nimennyt blogini päin honkia. Olisi pitänyt keksiä yksinkertainen suomenkielinen nimi. Ups.
Mutta variaatioillakin pääsi perille - tervetuloa - joten nämä diskataan. Heinäkuun harhaisimmaksi hakusanaksi on valittava
päiväkirjan lukeminen salaa
Tsot tsot tsot. Ei saa lukea päiväkirjoja salaa. Lue tällaisia julkisia päiväkirjoja vaan!
Kommetoin blogissasi ihan häpeällisen vähän, mutta nyt oli pakko tulla sanomaan että tykkään blogistasi ja kirjoitustyylistäsi ihan hirmuisesti ja kirja-arvioitasi on aina nautinto lukea! :)
VastaaPoistaTämä oli tosi kiva päivitys ja erityisesti hymyilytti lukea hakusanoista melkein-bloginimillä. Booking something, hehe! :D
Onnea Aamulehti-huomiosta, etpä todella syyttä ollut Sallan top kolmosessa. <3
Hui, 33 kirjaa! Kunnioitettava määrä :--) Olet varmaan nopea lukija?
VastaaPoistaMinullakin heinäkuu kallistui enemmän naisten kirjoihin kuin miesten.
Mainioita hakusanoja kyllä :)
VastaaPoistaJa vaikka kirjablogeissa ei ilmeisesti ole tapana taivastella toisten lukemien kirjojen määrää, niin nostan hattua sun lukuvauhdille! Oppisinpa itsekin joskus lukemaan joutuisammin :)
33 kirjaa, iiks apua!! Sinä olet kyllä lukutoukkien lukutoukka ;) Hienoa!
VastaaPoistaMinulla tämä pikkulapsiarki rajoittaa lukemista aika tavalla, mutta muuten minä lukisin varmaan sen parisenkymmentä kirjaa jopa kuussa, mutta 33, vau!
Hih, aika hauskoilla teksteillä blogiisi on tultu :)
Oletpa lukenut paljon, itse olen ylpeä kuudesta luetusta heinäkuun aikana. Sen verran täytyy nyt mainita, että kaksi niistä oli yli 600 sivuisia;)
VastaaPoistaHauskaa, että kirjablogit on huomattu.
Minäkin tulin iikittelemään, että 33 kirjaa! Hienoa. Olen kade. :)
VastaaPoistaMinuakin nauratti tuo hakusanakohta kirjoituksessasi. Vois sitä ehkä vähän miettiä ennen kuin hakusanailee...:D Harmi, etteivät blogilinkit Aamulehden jutun nettiversiossa toimineet, kävijöiden ei olisi pitänyt arpoa hakusanoja.
Valtavan määrän kirjoja olet taas lukenut. Enemmän kuin yksi kirja per päivä! Voisit laskea joskus sivumääränkin paljonko kirjoista kertyy seuraavalla kerralla hih!
VastaaPoistaValitettavaa oli kun nuo linkit ei tosiaan toiminut Aamulehden nettiversiossa. Painetussa lehdessä osoitteet olivat kylläkin oikein.
Piti lukea ihan kahteen kertaan, että oikeasti 33 kirjaa? 33! WAU! Minulla on ollut hiljainen lukukuukausi jos mittarina on luetut kirjat. Taitaa tuo englanniksi lukeminen hidastaa tahtia.
VastaaPoistaOnnittelut lehtijulkisuudesta :) Valitettavasti en ole päässyt lukemaan painettua lehteä mutta nettiartikkelin kuitenkin.
Nuo hakusanat on kyllä melko mielenkiintoisia ;)
Minä olen jo aiemmin päivitellyt/ihastellut lukutahtiasi joten jätän sen tällä kertaa. :) Tosin täytyy heittää, että yksi uudesta lukulaitteestaan "hieman" innostunut ystäväni oli lukenut eilen kolme kirjaa. :D
VastaaPoistaHalusin tulla sanomaan tuosta Kolmen kuun kuningattaren kertojaratkaisusta, että se on ärsyttänyt monia muitakin, mutta minä sen sijaan pidin siitä kovasti!
Hahaha, hakusanat hauskuuttavat jälleen! Ja vielä onnea ansaitusta mediahuomiosta!
Sara, kiitos! Ihan oikeasti punastun onnesta täällä :-)
VastaaPoistaLaura, taidanpa olla. Enkä juuri katso telkkaria, enkä hoida puutarhaa... ja välillä on siivouksenkin kanssa niin ja näin :D
Maija & Susa, en totta puhuen olisi itsekään uskonut näitä lukumääriä ennen kuin aloin pitää blogia ja laskea! Niitä vain jotenkin kertyy kun kirja on aina kädessä.
Jaana, pääsin tänään Hervannan kirjastossa kurkkaamaan sitä Aamulehden juttua paperilla, ja kyllä olikin aika hieno mainos meille kaikille kirjabloggaajille :-) Ihan oikein - because we're worth it!
Jenni, onneksi sitä ei tiedä kuka hakusanailee mitenkin... Aika hauskoja - ja joskus aika kaameita - komboja löytyy. Välillä käy oikein sääliksi: ai sellaista yritit löytää ja päädyit raasu kirjablogiin...
Sara, painetuista tietty voisi... Mutta kun on noita äänikirjoja ja ekirjoja, menee vähän vaikeaksi! Enkä tiedä onko sillä väliäkään. Kun ei tämä lukuharrastus sellainen paljouslaji (onneksi) ole.
Villasukka, loma kun on, en ole kovin paljon muuta tehnyt kuin golffannut ja lukenut; matkailukin on jäänyt pariin minireissuun kotimaassa. Lukeminen on ihanaa kun pääsee matkustamaan moniin maailmoihin ihan kotoa käsin...
Karoliina, kuvittelisin että Forsgrenin kertojaratkaisu on juuri sellainen joka jakaa ihmisiä. Yksi tykkää ja toinen ei. Olihan se raikas ja kekseliäs, kieltämättä.
Ja kiitos kaikille onnitteluista tuon lehtijutun suhteen! Vaikka Salla tässä varmaan kuuluisi kiittää *virtuaaliniiauksia*
...Vähän nauratti se älykkäästi kirjoittaminen kyllä; kun näin jutun olin parhaillaan kirjoittamassa vampyyrikirjasta. Kuvittelin mielessäni miten joku etsii blogini kovastikin intellektuellin sisällön toivossa ja löytää Sookie Stackhousen! Heh, me kirjabloggaajat ollaan onneksi monipuolista sakkia. :D