Sivut

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Ota riski ja rakastu kirjaan -haaste


Suunnitelmat uusiksi. Meinaisin illan mittaan vähän paikkailla viime kuun blogilaiminlyöntejä, mutta Jori mätkäytti tällä Marjiksen keksimällä hienolla haasteella. Säännöt menevät näin:

Jos sinut haastetaan
1. Joudut lukemaan haastajasi sinulle määräämän kirjan. Jos olet jo lukenut sen, voit pyytää haastajalta uuden kirjan.
2. Vastavuoroisesti sinä saat määrätä haastajallesi yhden kirjan luettavaksi.
3. Samalla voit siirtää haasteen eteenpäin ja määrätä vähintään yhdelle kanssabloggarillesi kirjan luettavaksi. Hän puolestaan saa tämän jälkeen määrätä sinulle takaisin yhden luettavan kirjan. Jos olet todellinen riskinottaja, haasta niin moni kuin uskallat! Muista, että joudut myös lukemaan kirjat, jotka he määräävät sinulle.

Kun lähetät haasteen eteenpäin, kopioi mukaan myös säännöt ja haasteen kuva. Haasteesta saa myös kieltäytyä, jos on jo esimerkiksi ehtinyt tai ei vain halua osallistua. Silloin haastaja voi siirtää haasteen jollekulle toiselle.



Aivan vastustamaton haaste - kiitos Marjikselle ideasta ja Jorille haasteesta!

1. Jori määräsi luettavaksi Erlend Loen Supernaiivin, jota en ole lukenut. Selvä pyy, käyn käsiksi.

2. Vastineeksi Jori saa lukea Margaret Atwoodin Orjattaresi, jos ei ole sitä vielä lukenut. Halusin nimittäin tuupata Jorin lukulistalle ulkomaisen naiskirjailjan ja jotain ainakin scifin tapaista. Orjattaresi on niitä kirjoja, joita scifisietoiset voivat rennosti kutsua dystopioiksi; lajityyppiä vierastava voi vääntää tästä esimerkiksi tulevaisuuteen sijoittuvan yhteiskuntakriittisfeministisliberaalin romaanin tai jotain muuta mutkikasta. Atwoodin kieli on minusta hienoa ja rikasta, joten tästä saattaisit tykätä.

Jos Atwood on luettu, vaihtoehtoksi asetan pokkana Graig Thompsonin sarjakuvaromaanin Habibi; en ole itse vielä ehtinyt sitä hommata, mutta olen kerrankin ennakkoon satavarma, että se on hyvä. Nih. Muistelen, ettet pahemmin lue sarjakuvia, joten sopivasti tajuntaa laajentava kokemus olisi siinäkin luvassa.

3. Jatkohaasteen kanssa onkin miettimisen paikka. Lukemista odottavat kirjapinot alkavat jo vaikuttaa vähän agressiivisilta - vannon että Schlinkin Viikonloppu murisi minulle äsken -  joten en uskalla nyt heittää kuin kaksi haastetta eteenpäin.

Jatkan dystopian ilottoman sanoman levittämistä ja haastan Sallan lukemaan Maarit Verrosen kirjan Karsintavaihe. Kotimainen, ei kohtuuttoman vaikea, ja vaikka oletkin rikkaan kielen ystävä, Verrosen selkeydessä on minusta jotain tyylikästä, johon haluaisin sinutkin tutustuttaa. Jos kirja / kirjailija on ennestään tuttu, keksin toisen ehdokkaan...

Sivukirjaston Liinan haastan lukemaan Michael Foleyn kirjan The Age of Absurdity: Why Modern Life Makes it Hard to Be Happy. Miksi? Sinua ei tarvitse juonin viekoitella scifin pariin, ja tämä kirja on minusta a) sairaan hauska b) sairaan fiksu. Tarjoan varmuuden vuoksi vaihtoehtoa (pelkään kostoa*), joten jos ironis-filosofinen onnellisuuspohdiskelu ei nappaa, voit korvata sen Kate Foxin antropologisella helmellä nimeltä Watching the English. Saatavuus ei ole este, lainaan tarvittaessa omaa nuhruista kappalettani.

*Liina on lukenut Joycen Odysseuksen... ja tykännyt siitä... 

13 kommenttia:

  1. Mahtavaa, minä nappaan tuon Liinalle laittamasi opuksen myös omalle lukulistalleni (vaikka Naimapuuhia tuijottaakin minua pistävästi). ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnea, hienoa! Olen itsekin ajatellut lukea sen uudestaan. Kimppalukua siis!

      Poista
  2. MAHTAVAT, kiitos :D Koska olen rasittava ylisuorittaja, varasin kirjastosta molemmat haastekirjat - sen verran kiinnostavat opukset laitoit tarjolle. Vastahaasteesta vaan tulee hankala, koska olet jo lukenut kai kaiken. Hmmm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liina, ole hyvä! Molemmat ovat erinomaisia kirjoja. Hih, vai kaiken? En nyt sentään, tai minun ei tarvitsisi väistellä noita syyttäviä kirjapinoja. Saas nähdä mitä keksit... odotan jännityksellä. :-)

      Poista
  3. Atwood se siis on. Aavistelinkin valintasi olevan jotain tuon suuntaista :) Habibi olisi ollut kehno valinta jo siksi, että olin hyvin lähellä varata sen kirjastosta jo muutenkin. Minä siis luen sarjakuvia, mutten toistaiseksi ole blogannut niistä lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jori, heh, säästin sinut sentään avaruusoopperoilta. :-) Mietin pitkään olisiko tuo Oryx ja Crake ollut Atwoodilta parempi valinta, mutta tuo Orjattaresi on minulle henkilökohtaisesti tärkeämpi, joten siihen päädyin. Toivottavasti maistuu!

      Poista
  4. Karsintavaihe on myös hieno valinta, minulla on siitä enää viimeiset 15 sivua jäljellä.

    VastaaPoista
  5. Haaste on otettu vastaan ja vastapallo heitetty! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa! Toivottavasti tykkäät Karsintavaiheesta! Kuten huomaat, sillä on Jorinkin puolto. :D

      Poista
  6. Booksy, harmi että ehdit jo saada haasteen. Olisin halunnut haastaa sut lukemaan tositarinaihmissuhdelukuromaanin vai mikä se termi nyt olikaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, kauheita uhkauksia! :D

      Ihmissuhde- ja elämänkulkuromaaneista olen ainakin joskus natkuttanut... ja tietenkin niistä kuuluisista särmättömistä ihmissuhderomaaneista. Kamalaa miten tässä heikkoudet paljastuu. Toisaalta kiinnostavaa, että en ole tajunnut lukumakuni rajoituksia ollenkaan ennen kirjablogia, vasta näiden blogikeskustelujen myötä olen huomannut, että yleiset kasvukertomukset ja ihmissuhdeväännöt jättävät minut helposti kylmäksi, ellei niihin liity jokin sopiva ekstra. Esimerkiksi Shriverin Syntymäpäivän jälkeen tuskin olisi innostanut ilman sitä kahden vaihtoehdon jujua siinä.

      No, seuraavalla kierroksella sitten haastat minut - saat tässä välissä aikaa funtsia mikä olisi oikein ihmissuhteista ihmissuhdejuttua ilman mitään kiinnostavaa miljöötä tai jekkua. Ja hei, muista että kirjailjaelämä on sekin yleensä epämukavuusvyöhykkeellä! :D

      Poista
    2. Varo sanojasi! :) Tuo kirjailijaelämätieto sai mut pohtimaan paria kirjaa...

      Poista

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.