Ressitön viikonloppu eli kirjamessuja Seinäjoella

Myös pääsponsorini oli mukana messuilla!

Seinäjoella on ensimmäistä kertaa tänä viikonloppuna kirjamessut. Tai oikeastaan pitäisi kai sanoa, täällä on Ressitön viikonloppu: kirja-, herkku-, olut- ja viinimessut. Messuja järkkäävä Pytinki ystävällisesti tarjosi lipun. Älkää kertoko niille, että olisin kyllä maksanutkin sisäänpääsystä… Minusta on nimittäin hieno homma, että Seinäjoelle tämmöinen häppening saatiin.

Tapani mukaan olin vähän huono kuuntelemaan järjestettyjä esityksiä, mutta Antti Tuuria menin tapittamaan oikein tositarkoituksella. Olin utelias kuulemaan Alkemistin taustoista ja jatkoista. Tuuri tarinoitsee sujuvasti livenäkin. Oli kiinnostava kuulla, että Alkemisti perustuu varsin tarkasti tositapahtumiin. Tärkeintä aineistoa ovat olleet Carl Bergklintin kirjeet, joissa hän kuvailee seikkaperäisesti tapahtumia. Hassua kyllä, kirjailija kuvasi haastattelussa niin perinpohjaisesti myös seuraavan osan tapahtumat, että tuntuu  kuin olisin jo lukenut vielä toistaiseksi kirjoittamattoman kirjan. Noh, ehkä ehdin unohtaa kaiken ennen kuin se ilmestyy.

Antti Tuuri Pauliina Jaakkolan haastattelussa.

Kirjamessujen iki-ihanuutta ovat divarit. Rakastan näitä käytettyjen kirjojen kokoontumisajoja, vaikka olenkin ryhtynyt vetämään melko tiukkaa linjaa ostosteni kanssa. Ihan kaikkea ei vaan voi ostaa… mutta kirjojen paljoudessa on jotenkin hyvä olla. Näkee paljon vanhoja tuttuja kirjoja ja tapaa uusia. Jostain syystä kolmella eri divaripöydällä tuli vastaan Mika Waltarin Kuun maisema, josta en muista ikinä ennen kuulleenikaan. Vastustin kiusausta. Pari vanhaa tuttua sen sijaan seurasi minua kotiin: Guareshin Isä Camillo ja hänen laumansa ja Utrion Vendela.  Päivän varsinaisia heräteostoksia olivat Hannu Mäkelän Casanova ja J.K. Rowlingin Paikka vapaana.

Näin mukavalta näytti divariosasto. Mies on kuvausrekvisiittaa.
Ei vaiskaan.  Mutta lupasi että kuvan voi laittaa blogiin. 

Kirjabloggaajille oli järjestetty oma pilttuu messuille: sohvaryhmä ja läppäri, siltä varalta että joku haluaisi liveblogata suoraan Seinäjoen Areenalta. Säästin kirjoittamisen kotioloihin, mutta kolo oli oiva tapaamispaikka. Messuille osuivat yhtä aikaa Kirjojen keskellä -blogin Maija, Satun luettujen Satu, The Late Night Book Clubin Niina ja Kaikkea kirjasta -blogin Kirsi. Ihana Maija lahjoitti kappaleen Elimäen perimmäistä tarkoitusta - kiitos! Tämä tärkeä sanakirja pitäisi totta vie olla aina käsillä.

En malttanut kovin kauaa paikallani istuskella ja onnistuinkin hallin herkkupuolella bongaamaan Kaikki äitini reseptit -blogin Nannan kokkauspuuhissa. Kuvaa en saanut mutta tekeillä oli penneä parhaassa seurassa. Hyvältä näytti, ei käy kieltäminen. Samaisen reseptin olen jo kertaalleen saanut kaverilta, mutta niin vain on jäänyt kokeilematta. Nyt ryhdistäydyn…

Herkkupuolelta tuli shoppailtua älyttömän hyviä oliiveja. Varoitus kaikille: älkää ottako niitä ilmaisia maistiaisia ellette aio ostaa. Maistettuaan ei yksinkertaisesti voi kävellä pois.

Messusaalis.

Seinäjoen messut olivat ainakin tänä vuonna vielä kirjatarjonnan puolesta vähän pienimuotoiset, mutta tunnelma oli mukava ja tungos ei häirinnyt. Katsotaan josko ensi vuonna myös vähän useampi kustantamo innostuisi paikalle - nyt suuret loistivat poissaolollaan ja esimerkiksi sarjakuvatarjonta oli varsin kapea. Joten kävelen tästä seuraavaksi kioskille etsimään sitä uusinta Asterixia.