tiistai 10. kesäkuuta 2014

Stephen King: Mr. Mercedes

Stephen Kingin sivuilta.
Kaamean flunssan ainoa hyvä puoli on, että se pakottaa pysymään jonkin aikaa vaaka-asennossa, mistä puolestaan seuraa se, että kuumehoureinen ihminen voi hyvinkin eksyä verkkokauppaan ja huomata uuden Stephen Kingin romaanin ilmestyneen äskettäin...

Koska elämme välittömän tarpeentyydytyksen ihmeellistä aikakautta, on kirja luettavissa noin puolessa minuutissa ostopäätöksestä. Klik-klik!

Mr. Mercedes on jossain suhteessa hyvin erilainen kuin aiemmat Mr. Kingin romaanit. Olen totaalinen King-fani ja siis  noin lähtökohtaisesti tykkään kaikesta mitä herra suvaitsee julkaistavaksi tarjota. Tartuin siis tähänkin innolla, vaikka tiesin jo etukäteen, ettei luvassa olisi minkäänlaista yliluonnollista örkkimörkkiä tai edes pientä aikamatkaa tai ufoa. Tällä kertaa King näet on kirjoittanut perinteisen jännärin, sellaisen  jossa hyvä mutta vajavainen poliisisankari yrittää napata säälittävän mutta älykkään sekopääpahiksen.

Jos nyt yksityiskohtiin mennään, kyseinen poliisi eli Hodges on jo jäänyt eläkkeelle ja pohtii miltä maistuisi luoti päähän. Näin voi käydä kun katsoo yksinään televisiota päivät pitkät.... Noh, Hodgesin elämä saa uutta sisältöä kun häntä lähestyy aiemmin karkuun päässyt massamurhaaja, hra Mercedes. Hodges ei malta antaa asiaa ex-kollegojensa hoidettavaksi vaan ryhtyy itse vaivihkaa tekemään tutkimuksia, joiden etenemistä seurataan sekä murhaajan että Hodgesin näkökulmasta. Kuten hyviin dekkaritapoihin kuuluu, tilanne kieppuu vähitellen käsistä, kunnes finaalissa saakin jännittää ihan perusteellisesti.

(Kingin hyvä puoli nimittäin on, että hän kykenee raakoihinkin ratkaisuihin. Siksi lukija ei voi luottavaisesti odottaa, että lopussa kaikki elävät elämänsä onnellisena loppuun asti.)

Mietin kirjan luettuani, josko olisin arvannut sen Kingin kirjoittamaksi ilman nimeä kannessa. Totta puhuen - en usko että olisin arvannut. Mr. Mercedes on nimittäin hyvin perinteinen sarjamurhaajajännäri, jollaisella ei ole uutta annettavaa Criminal mindsinsa ja Dexterinsä katsoneelle. Samaan hengenvetoon pitää huoahtaa, että Kingillä on edelleen silmää ihmisluonnolle ja hervoton havainnoinnin tarkkuus. Myös notkea kieli on kyllä tallella. Väkisinkin hymyilytti esimerkiksi tämä: If I was her liver, Brady thinks, I'd jump out of her mouth some night while she's snoring and run the fuck away. Vaikka eihän Kingin kielen taika näissä hauskuutuksissa ole; se on siinä mihin adjektiivit laitetaan ja mihin ei; siinä mihin piste pannaan ja mihin ei.

Kirjassa on myös aito kingimäinen imu - sen haluaisi ehdottomasti lukea kerralla. Itse asiassa en nyt keksi mistä nappaisin teille passelin sitaatin, sillä en malttanut lukiessani merkkailla niitä hyviä kohtia. Mutta otetaanpa vaikka tämä... atk-partio selittää vian korjattuaan asiakkaalle missä ongelma oli
'At first it looked bad,' Brady says, ' but I tracked down your problem. The trimmer switch was bad and that shut down your danus circuit. In a case like that, the computer's programmed not to start up, because if it did, you might lose all your data.' He looks at her gravely. 'The darn thing might even catch fire. It's been known to happen.' (s. 165)
Olisihan se ollut noloa veloittaa töpselin laittamisesta seinään, vai mitä?

Kaikkinensa sanoisin, että tässä on nyt Kingin kirja, jota voi suositella sellaisillekin lukijoille, jotka eivät kerta kaikkiaan kestä mörköjä ja lentäviä lautasia. Mr. Mercedes on taidokas ja ammattimainen trilleri, jonka ihmisiin on helppo eläytyä. King hanskaa henkilönsä kuten aina.

Toisaalta... tämä on vain taidokas ja ammattimainen trilleri. King on ottanut genren ja tehnyt siitä oman versionsa, pieni pilke silmäkulmassa. Tulee melkein-muttei-ihan mieleen P. D. Jamesin seikkailu Austenin maailmassa. Omasta puolestani neuvoisin poimimaan Mestarin tuotannosta jotain hänelle tyypillisempää. Hohdon. Tai Kolkuttajat vaikka. Tai Kuvun alla.

Mutta tämäkin on hyvä. Hitto, lukekaa kaikki. Kahteen kertaan.

Stephen King (2014). Mr. Mercedes. Hodder & Stoughton. e-kirja.

Arvioita:
Stephanie Merrit The Guardianissa painottaa pikkukaupunkilaisuutta
Megan Abbotin nerokas arvio The NY Timesissa kiteyttää kaiken.

8 kommenttia:

  1. Hei!
    Kiitos mielenkiintoisesta Blogista!
    Minulla itselläni on juuri tuo Mr Mercedes työnalla. Olen myös suuri Kingin fani, ja ensimmäisestä sivusta alkaen olo on kuin kotiin tullessa. Huomasin ilokseni Facebookissa Kingin päivityksen, jossa hän kertoi tämän kirjan olevan ensimmäinen osa uudesta trilogiasta. Seuraava osa ilmestyy kuulemma ensi vuonna.
    Minulla on tapana lukea kirjat niiden ilmestyttyä englanniksi ja sitten uudestaan suomennettuna.

    Terv. Tiina
    O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina! Aina ilo törmätä uuteen King-faniin... Itse luen välillä suomeksi, välillä englanniksi, mutta tuppaan tykkäämään alkukielisistä hiukkasen enemmän; jotkin kulttuuriset vivahteet kääntyvät huonosti.
      Minäkin huomasin (verkkokaupasta), että uutta pukkaa pian. Se on hyvä uutinen! :_)

      Poista
  2. King! <3 Kieli pitkällä minä odotan tämän suomennosta, joskohan ensi vuoden puolella. Syksymmällähän herralta ilmestyy toinenkin kirja, ehtivä heppu. =D Ensin olin vähän epäileväinen, että what, jotain dekkaritrilleri-meininkiä, mutta nyt olen kyllä oikeinkin kiinnostunut, uskoisin, että herra osaa koukuttaa minut tällaisellakin, varsinkin, jos homma kaatuu enemmän Dexter Criminal Minds-suuntaan, eikä ihan tavalliseen poliisijännäriin. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, niinpä! Uskon, että tykkäät tästä, vaikka herra onkin hypännyt tässä eri genreen. Itse tykkään myös kovasti sarjamurhaajista... heh, tai siis sarjamurhaajakirjoista!... ja tässä King mielestäni aika pätevästi tekee murhaajasta epämiellyttävän mutta samalla tajuttavan. Ei mitään yli-inhimillistä superkykyjä omaavaa Hannibal Lecteriä siis.
      Pidän puolestasi peukkuja, että suomennos tulee pian!

      Poista
  3. Oi ihanaa, uutta Kingiä <3 Ehkä luottokirjailijani imaisee minut takaisin dekkareiden makuun, ainakin tämän trilogian verran pitää kyseistä genreä maistella sillä eihän sovi, että jättäisin jotain mieheltä lukematta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukka, TIETENKÄÄN ei voi jättää lukematta! Tämä on kyllä minusta ehdottomasti fanien lukulistalla, vaikkei genre sinänsä innostaisikaan.

      Poista
  4. Sain tämän luettua loppuun illalla ja uskaltauduin vasta nyt lukemaan tämän postauksesi. Olipas tosiaan aika erilaista Kingiä, vaikka toisaalta tuttua ja laadukasta. Minua vähän harmitti tieto siitä, että kyseessä on osa sarjaa - tuli liikaa mieleen J. K. Rowlingin salanimellä julkaisema dekkarisarja.

    Mr Mercedes oli silti hyvä. Erityisesti tykkäsin kingimäisen poikkeuksellisista henkilöhahmoista.

    Kingin kirjoitustahti tuntuu vain kiihtyvän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano muuta, Maija, mies jaksaa vaan... ja hyvä niin! Ehkä tällainen genreiloittelu omalla tavallaan antaa virtaa. Itse olen hiljakseen hyvilläni, että uutta jo pukkaa, olkoonkin että kyseessä on sarja. Tavallaanhan se on kirjailijalle "ekologista" että kierrättää tiettyjä elementtejä.

      (Oi - rakas Castle Rock!)

      Poista

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.