tiistai 18. tammikuuta 2011

Seuraava pysäkki sosiaalitoimisto

Ihan totta, täytyy lopettaa tämä spontaani kirjojen poiminta kirjastosta. Tämän kirjan otin, koska takakansi näytti lupaavan ironista tulkintaa selviytymisestä sosiaalitukijärjestelmän ja käsistä karanneen projektihelvetin kanssa.

Kyllä tässä lähinnä vedetään punkkua kimppakämpällä, härnätään ilmeisesti loputtoman seksinnälkäisiä sosionomeja ja eletään fattan rahoilla. Kun krapulalta ehditään, podetaan masennusta ja uskonnolliseen kotikasvatukseen liittyviä traumoja.

Myönnetään, peruslähtökohta on tosi; ei Suomessa henkisesti sairastuvaa nuorta fiksusti auteta. Mutta eipä asioita sekään paranna, että tehdään alan työntekijöistä pellejä ja masennuksesta kärsivistä opiskelijoista löhöäviä lutkuja.

Seuraava pysäkki sosiaalitoimisto ei jäänyt kesken, joten kai se oli minusta vähemmän ärsyttävä kuin Salmelan 27 (joka jäi). Vähältä piti kyllä. Odottelin koko ajan, että jokin ovela tarkoitus löytyisi kaiken taustalta (ei löytynyt). Mutta toisaalta, teksti ei varsinaisesti vaatinut syventymään.
Lissun laskujen mukaan meidän määrärahamme ei voinut millään riittää jatkuvaan juhlimiseen (missä se oli tietysti ihan oikeassa). Mihin Netta Lissun saarnaan täysin vittuuntuneena ja aikalailla humaltuneena pamautti vastaan:
- Mä kävin myymässä persettä Itiksen parkkihallissa.
Mikä sai Lissun kirkumaan täyttä kurkkua ja lähettämään meidät huoneisiimme. Aikuisten primitiivireaktio lasten suhteen näyttää olevan sama kuin mitä on käytetty niitä itseään kasvatettaessa, ja Lissulla oli juuri silloin sekä huono päivä itsellään, että keinot vähissä meidän kanssamme. Melkein kävi sitä sääliksi.
Minä menin suosiolla, sillä sain kaapattua Lissun huomaamatta mukaani toisen vastakorkatuista perhekossuista, josta otin siivuja pitkin iltaa käyden autiossa keittiössä välillä hakemassa vettä lantringiksi, ja välillä tietenkin vessassa, kunnes nukahdin. Lissu oli jäänyt sohvalle vahtimaan, mikä oli minusta aika lapsellinen juttu. (s. 54)
Olisi ollut kiva kehua; omakustanne kysyy pokkaa. Mutta aika lapselliselta jutulta maistui.

Matti Koski (2010). Seuraava pysäkki sosiaalitoimisto. Omakustanne.

Kirjoittajan oma taustoitus kirjasta löytyy täältä.
EDIT: Tämä on saatava ilmaisena e-kirjana (tai ainakin pdf:nä tekijän sivuilta täältä.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisen kuuloinen lähtöasetelma, mutta tekstinäyte vakuuttaa minutkin siitä, ettei ollut mikään paras mahdollinen lukuelämys... :)

    VastaaPoista
  2. Tekstinäyte oli ihan edustava otos :-)

    VastaaPoista

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.