Kovin paukku toukokuulla oli varmasti Bloggerin päivityssählinki; kommentteja katosi ja varmaan olisi kadonnut yksi kirjoituskin ilman Marjiksen apua. Taas kuukauden tai pari tulee varmuuskopioitua kiltisti - vähitellen epäilemättä laiskuus voittaa ja backupit taas harvenevat.
Toinenkin raskas isku osuu toukokuulle: jouduin luopumaan tavoitteestani blogata joka ainoa lukemani kirja vuoden ajan. En aloittaessani yksinkertaisesti tajunnut miten järjettömän paljon luen. Ei tässä pysy erkkikään perässä. Tulee vielä stressi. Joten hauskuuden säilyttääkseni tein kypsän päätöksen ja luovuin omatekoisesta säännöstäni kirjoittaa kaikista kirjoista. Jos en ehdi, en ehdi. Ei yksinkertaisesti kevätkiireissä aina veny... nytkin suurin osa jutuista ilmestyy käytännön syistä ajastettuna. Mieluummin ehkä kirjoitan vähän paremmin ajatuksella, lyhyemmin, sen sijaan että sutaisen nopeasti ylipitkän jutun. (Onko teillä samaa ongelmaa? Lyhyesti kirjoittaminen on hitaampaa?)
Tuokokuun hyviä hetkiä oli 101 naisen kirjoittaman kirjan listan saaminen valmiiksi. Se on ollut työn alla iät ja ajat. Vihdoin sain itseäni niskasta kiinni ja sain oman muunnelmani valmiiksi asti. Nyt ei muuta kuin lukemaan loputkin!
Jottei lukupäiväkirja menettäisi malliaan tyystin, kirjaan jatkossa bloggaamattomat luetut kirjan kerran kuussa. Tässä kooste toukokuun luetuista mutta bloggaamatta jääneistä kirjoista:
Luettu muttei blogattu
Leena Krohn (2000). Mitä puut tekevät elokuussa. Taianomainen tunnelma, viehko lukukokemus. Lyhyitä kertomuksia, joissa outous on jännästi normaalia. Mieleenpainuva. Lukupiirissä löytyy tästä keskustelua. Pidän kirjan alaotsikosta Seitsemän kertomusta keskenkasvuisille. Se muistuttaa siitä, että kasvu on aina kesken, onneksi.
George Orwell (alkuperäinen 1949). 1984. Luulin ostaneeni huippuhalvan äänikirjan, mutta tämä olikin dramatisointi 50-luvulta. Musiikit toivat elävästi mieleen Hollywoodin kulta-aikojen elokuvat - vau! Kirjan kuuntelukokemukseen tämä ei ollut verrattavissa, mutta muistutti mieleen kirjan olennaiset piirteet.
Kaari Utrio (1971). Vehkalahden neidot. Tutun ja turvallisen tarpeessa luin uudestaan tämän Utrion klassikon. Olisikohan ollut kolmas vai neljäs kerta? Margareta ja Helleka Brand värikkäässä 1400-luvun Suomessa jaksavat kiinnostaa. Kirja on myös mielestäni yksi tekijänsä eheimpiä kokonaisuuksia; romantiikka ja kurjuus ovat mukavasti tasapainossa.
Tuokokuu numeroina
Kaikkiaan kuukaudelle on mahtunut 29 teosta, joista kaksi oli sarjakuvia ja neljä äänikirjaa - jos tuon Orwellin nyt voi laskea mukaan. Joukossa on kuusi kotimaista ja neljä äänikirjaa. Suomeksi on luettu vähän yli puolet eli 18. Naisvoima on jyllännyt: luetuista peräti 21 on naisten kirjoittamia kirjoja.
Bonuksena toukokuulta vielä kuukauden hakusana. Blogiini pääsee näemmä tälläkin:
raajarikon sorsan auttaminen tampereella
Pelkään pahoin, että tähän hellyyttävään ongelmaan apua hakenut pettyi googletuksensa tuloksiin...
Hyvää alkavaa kesää kaikille lukijoilleni! ISO kiitos etenkin kaikille, jotka kommentoitte - olisi huomattavasti tylsempää ilman teitä.
Ihana, kun kirjoitit tuosta, ettet kaikkia kirjoja ehdi tuoda blogiin. Miekään en ehdi ja tunnen jotenkin huonoa omaatuntoa, aivan kuin arvottaisin että mitkä ovat bloggauksen arvoisia ja mitkä eivät. (Tosin joskus näin onkin)
VastaaPoistaOlet lukenut taas paljon ja ihanan monta äänikirjaa olet saanut myös mahtumaan. :) Minulla menee niihin eniten aikaa.
Wau, montako tuntia sinun vuorokaudessa onkaan? Omistatko aikakoneen? :))
VastaaPoistaMinulle 15 kirjaa kuussa on jo harvinainen saavutus. En voi kuvitellakaan lukevani esim. yli 300-sivuista englanninkielistä kirjaa yhden vuorokauden aikana. En välttämättä edes suomenkielistäkään.
Minulla ei taida olla pelkoa ylipitkistä arvosteluista. Mutta venytän usein arvostelun julkaisemista päivän tai pari miettiessäni mitä haluan kirjasta sanoa. Minulle kirjoittaminen on aina vaikeaa, se kestää tuntikausia.
Kadehdin tuota taitoa kuunnella äänikirjoja. Olen kokeillut sitä monesti, mutta en pysty keskittymään. Ääni muuttuu taustahälyksi. Viimeksi kuuntelin englanninkielistä kirjaa, jonka lukijalla oli niin ärsyttävä amerikkalainen aksentti, että tulin vihaiseksi. Hankin paperisen version :)
Hui, hurja tahti sinulla! Ainakin minusta tuntui että sinulta tulee päivittäin joku arvostelu ja osa on jäänyt vielä tekemättäkin. Nostan hattua!
VastaaPoistaMielenkiintoinen hakusana muuten. Mitä luulet, löysiköhän hän etsimänsä blogistasi?
Hanna, taisi olla alunperinkin suuruudenhullu ajatus :D Mutta heti tuli rennompi olo kun päätin ettei ole "pakko" kaikista kirjoittaa. Varsinkin nyt kun olen alkanut lukea sarjakuvia, ei vaan kykene! Luulen että jatkossa valikoituu paljolti sen mukaan milloin ehtii mukavasti kirjoittaa - hankalinta on sanoa jotain kirjasta sitten, kun on kerinnyt jo lukea kaksi muuta siinä välissä.
VastaaPoista(Jotkut vanhat tutut kirjat ovat kuin turvariepuja, niitä on mukava halata vähän aikaa mutta ei niistä välttämättä osaa sanoa mitään. Riippuu tietysti kirjasta!)
Raija, heh, en tunnusta, tulevat vielä hakemaan sen pois ;-)
Olen nopea lukija ja kirja on aina kädessä... mutta joidenkin kirjojen kohdalla nopeus on kyllä heikkous - pitäisi voida hidastaa että asia/kieli ehtisi "imeytyä"... Kirjoitankin sitten yleensä aika nopeasti, mutta tekstin taso tahtoo olla suoraan käänteisessä suhteessa laatuun. Ytimekäs & harkittu juttu, joskus isona opin sen varmasti!
Äänikirjoja menee mukavasti työmatkoilla, autossa tulee istuttua melkein joka päivä lähes 1,5 tuntia - tulisin hulluksi ilman äänikirjoja! Mutta sen olen huomannut että kuunneltavan kirjan kriteerit ovat vähän erilaiset kuin luettavan, sillä kuunnellessa tarvitsee erilaista rytmiä ja herkistyy joillekin kielen ilmiöille, joita en varmaan kirjasta lukiessa edessä huomaisi... ja lukijalla on tosiaan väliä. Mullakin on yksi hulppea äänikirja, jossa väännetään niin leveää ja dramaattista jenkkienglantia, että alkoi naurattaa välillä.
Norkku, kiitos vain hatunnostosta - on niin söpö hattukin! En tosin tiedä onko tässä lukuhulluudessa ja -tahdissa sinänsä ihailemista. Varmaan joskus lähipiiri näkisi mielellään minun hullaantuvan vaihteeksi vaikka kodinhoidosta tai pihatöistä ;-)
Eikös muuten ollutkin mahtava hakusana? Repesin kun näin sen - ja tuskinpa sai apua ongelmaansa :D
Voihan raajarikko sorsa sentään ;) Jonkun pitäisi kohta koota kirja noista blogien hakusanoista!
VastaaPoistaHuikea määrä kirjoja sinulla tässä kuussa! Ja kiva idea loppu kuusta noin blogata yhteispostaus niistä kirjoista, joista et ole tehnyt omaa juttua.
Mahtava määrä kirjoja! Minusta sinulla on hyvä draivi päällä. En minäkään bloggaa kaikista lukemistani kirjoista vaan ehkä sellaisista, joita haluan tuoda esille ja en ehtisi kaikesta kirjoittamaankaan. Muutenkin bloggaan vähän harvemmin kuin moni muu ja välillä joku kirja jää roikkumaan, josta haluaisin blogata, mutta se vaatii sitä aikaa ja syventymistä...
VastaaPoistaHienoa, kun teit sen naislistan! Täytyy muistaa sitä välillä vilkuilla, kun etsin lukuvinkkejä! :)
Susa, ei huono idea! Ainakin voitaisiin kerätä jokin lista vaikka loppuvuodesta kirjablogien parhaista hakusanoista ja katso minkälaista satoa kertyy... heh, joulukisan paikka. Pidetään mielessä... :-)
VastaaPoistaSara, minä koitan pitää tätä lukupäiväkirjana; siis jokaisesta kirjasta edes jotain - mutta tuollainen lyhyt parin lauseen juttu on huomattavasti nopeampi tehdä kuin kunnon postaus. Ja siitä naislistasta on kyllä varmaan 30% peräisin sinun listaltasi :D
Minäkin aina kamppailen sen kanssa ehdinkö blogata kaikista kirjoista. Vuorokausi ei vain riitä, kone ei ole aina käsillä ja sitten kun on ne viitisen kirjaa jäljessä niin tulee luovutusmieliala. :/ Minä en vielä ole kyennyt olemaan yrittämättä blogittaa kaikista kirjoista, kun pelkään lipsuvani siihen, että blogitan vain niistä parhaimmista kirjoista. :D Pitäisi silti vain joskus osata olla stressaamatta niistä ihan kaikista.
VastaaPoistaValtavan määrän kirjoja olet lukenut, ei voi sanoa muuta kuin vau!