Lukutoukan katsaus vuoteen 2011 & lukuvuoden yhteenvetoa

Monille tuttu kirjasto. Matkustavainenkin voi levähtää täällä.

Muiden vastauksia Susan haasteeseen on ollut mukava lukea. Pitää siis vastata itsekin, ettei karmavelka kasva! Lisäksi jutun lopussa on muutama sana vuoden 2011 lukemisista. Mutta ensin haaste:

1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä? Kaari Utrion Oppinut neiti. Utriot on vaan pakko saada.

2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä? Paha kysymys, koska ihmiset ovat erilaisia... Naisihmiselle voisin suositella vaikka Chris Cleaven Little Been tarinaa. Se on helposti lähestyttävä.

3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken? Elfriede Jelinekin Pianonsoittaja. Yh.

4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneliä? Enpä taida pahemmin kirjojen kanssa itkeä, koska tämä tuntuu mahdottomalta kysymykseltä! Mutta valitaan yksi vahvaa haikeutta herättänyt kirja: Hilkka Ravilon Kylmät kädet.

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten? George R. R. Martinin Dance with Dragons'ia odotin kaksin käsin ja kuukausikaupalla.

6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja? Minna Lindgrenin Sivistyksen turha painolasti. Olisi ollut hauska nähdä sen saavan vielä enemmän lukijoita myös Blogistaniassa.

7. Mikä kirja oli suurin pettymys? Vonda McIntyren Aurinko ja kuu. Ylisuuret odotukset + todella keskinkertainen kirja = selkeä pettymys.

8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan... ja uudestaan luettavaksi? Doris Lessingin Shikastan. Siitä varmaan saa aina uutta. Ja autiolla saarella olisi hyvä keskittyä.

9. Mikä kirja herätti sinulle eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä? Lionel Shriverin Poikani Kevin. Kirjan keskeisistä hahmoista keskustelu tuntui pakolliselta. Pälpätin siitä töissäkin varmaan kyllästymiseen asti.

10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa? Antti Leikaksen Melominen. Hyvää ajankuvaa ja sopivasti tänä vuonna ilmestynyt esikoinen. Hmm... myös Nousiaisen Metsäjätti olisi ollut hyvä valinta, mutta siitä en ole ehtinyt kirjoittaa.

11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä ole jo tehty? Alastair Reynoldsin Pääteasemasta. Hih, olisi taatusti sellainen actionleffa, että mieskin suostuisi sitä katsomaan. Tykättäisiin varmaan koko perhe.

12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin? Arto Salmisen Ei-kuori oli ensimmäinen Salmiseni. Osui, upposi, pysyi pitkään mukana.

13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä? Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä. Harvoin näen kirjan kanssa yhtä paljon vaivaa, yllätyin kun tajusin lopuksi miten hyvin vaiva tuli palkituksi.

14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista? Jean M. Auelin The Land of Painted Caves. Kauheasti ei tarvitse muistaakaan, toistoa oli niin paljon.

15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille? Lukekaapa China Miévillen Toiset! Aivoja niksauttavaa kamaa, jos yhtään kestää irrealismia. Urrealismia? Uuskummaa? Noh, toisia todellisuuksia.

***

Olen ollut liian laiska tehdäkseni kunnollisia laskelmia näin pian synttäritilastojen jälkeen. Olen myös vähitellen tullut sellaiseen tulokseen, ettei kirjojen lukumäärän pähkäily ole minulle kovin järkevää; jotkut kirjat ovat suupaloja, jotkut viiden ruokalajin gourmet-aterioita... Luettujen kirjojen määrä ensimmäiseltä täydeltä blogivuodelta vielä kiinnosti, koska en ollut koskaan aikaisemmin pitänyt lukupäiväkirjaa. Katsotaan josko sitten taas synttäriksi jaksaisi ahertaa, nyt tyydyn karkeaan arvioon.

Kirjoja on kalenterivuonna 2011 summittain laskettuna tullut luettua vähän yli 300 ja sarjakuvia noin 25 kappaletta. Olen (vapaaehtois)työvuorossa uudenvuodenaaton, joten tuskin ehdin paljon lisää lukemaan. Marras- ja joulukuussa lukeminen oli muutenkin vähän takkuista, sillä muut vapaa-ajanpuuhat söivät energioita. Edes äänikirjoihin en pystynyt keskittymään - harvinaista!

Vuoden 2011 luetut on nyt päivitetty ajan tasalle, joten tästä voi käydä kurkkimassa kokonaisuutta. Osa linkityksistä puuttuu vielä, lisään ne huomisen joulukuun koosteen jälkeen. Blogistanian Finlandia-listaa laatiessani (Kyllä! Se on nyt tehty ja ajastettu!) ponnistelin kuitenkin sen verran, että merkkasin punaisella vuonna 2011 ilmestyneet kotimaiset kaunokirjalliset teokset.

Olen yllättynyt siitä, että tuli luettua näin paljon tuoreita uutuuksia. Arvostelukappaleiden lukeminen ja kirjablogien vinkit ovat epäilemättä tänä vuonna vieneet ja kovaa. En osaa katua, sillä kirjat ovat olleet hyviä. Ensi vuosi on luultavasti vähän toisenlainen, katsotaan... Ainakaan uutuuksia ei varmasti tule luettua näin paljon. Sen sijaan aion seurata oikkupolkuja entistä enemmän ja toivottavasti olla myös vähän ahkerampi tietokirjallisuuden kanssa. Lisäksi jatkan runojen kanssa painimista.

***

Miten onnekkaita me olemme: asumme maassa, jossa kaikki lapset opetetaan lukemaan ja kirjastot ovat ilmaisia. Vau. Nautitaan.

Otsikkokuvan myötä suosittelen kaikille Helsingin rautatieaseman tienoilla hengaileville kirjasto kymppiä, jossa voi levähtää mukavissa tuoleissa ja lukea vaikka hyvän sarjakuvan junaa odotellessaan.