lauantai 23. marraskuuta 2013

Ressitön viikonloppu eli kirjamessuja Seinäjoella

Myös pääsponsorini oli mukana messuilla!
Seinäjoella on ensimmäistä kertaa tänä viikonloppuna kirjamessut. Tai oikeastaan pitäisi kai sanoa, täällä on Ressitön viikonloppu: kirja-, herkku-, olut- ja viinimessut. Messuja järkkäävä Pytinki ystävällisesti tarjosi lipun. Älkää kertoko niille, että olisin kyllä maksanutkin sisäänpääsystä… Minusta on nimittäin hieno homma, että Seinäjoelle tämmöinen häppening saatiin.

Tapani mukaan olin vähän huono kuuntelemaan järjestettyjä esityksiä, mutta Antti Tuuria menin tapittamaan oikein tositarkoituksella. Olin utelias kuulemaan Alkemistin taustoista ja jatkoista. Tuuri tarinoitsee sujuvasti livenäkin. Oli kiinnostava kuulla, että Alkemisti perustuu varsin tarkasti tositapahtumiin. Tärkeintä aineistoa ovat olleet Carl Bergklintin kirjeet, joissa hän kuvailee seikkaperäisesti tapahtumia. Hassua kyllä, kirjailija kuvasi haastattelussa niin perinpohjaisesti myös seuraavan osan tapahtumat, että tuntuu  kuin olisin jo lukenut vielä toistaiseksi kirjoittamattoman kirjan. Noh, ehkä ehdin unohtaa kaiken ennen kuin se ilmestyy.

Antti Tuuri Pauliina Jaakkolan haastattelussa.
Kirjamessujen iki-ihanuutta ovat divarit. Rakastan näitä käytettyjen kirjojen kokoontumisajoja, vaikka olenkin ryhtynyt vetämään melko tiukkaa linjaa ostosteni kanssa. Ihan kaikkea ei vaan voi ostaa… mutta kirjojen paljoudessa on jotenkin hyvä olla. Näkee paljon vanhoja tuttuja kirjoja ja tapaa uusia. Jostain syystä kolmella eri divaripöydällä tuli vastaan Mika Waltarin Kuun maisema, josta en muista ikinä ennen kuulleenikaan. Vastustin kiusausta. Pari vanhaa tuttua sen sijaan seurasi minua kotiin: Guareshin Isä Camillo ja hänen laumansa ja Utrion Vendela.  Päivän varsinaisia heräteostoksia olivat Hannu Mäkelän Casanova ja J.K. Rowlingin Paikka vapaana.

Näin mukavalta näytti divariosasto. Mies on kuvausrekvisiittaa.
Ei vaiskaan.  Mutta lupasi että kuvan voi laittaa blogiin. 
Kirjabloggaajille oli järjestetty oma pilttuu messuille: sohvaryhmä ja läppäri, siltä varalta että joku haluaisi liveblogata suoraan Seinäjoen Areenalta. Säästin kirjoittamisen kotioloihin, mutta kolo oli oiva tapaamispaikka. Messuille osuivat yhtä aikaa Kirjojen keskellä -blogin Maija, Satun luettujen Satu, The Late Night Book Clubin Niina ja Kaikkea kirjasta -blogin Kirsi. Ihana Maija lahjoitti kappaleen Elimäen perimmäistä tarkoitusta - kiitos! Tämä tärkeä sanakirja pitäisi totta vie olla aina käsillä.

En malttanut kovin kauaa paikallani istuskella ja onnistuinkin hallin herkkupuolella bongaamaan Kaikki äitini reseptit -blogin Nannan kokkauspuuhissa. Kuvaa en saanut mutta tekeillä oli penneä parhaassa seurassa. Hyvältä näytti, ei käy kieltäminen. Samaisen reseptin olen jo kertaalleen saanut kaverilta, mutta niin vain on jäänyt kokeilematta. Nyt ryhdistäydyn…

Herkkupuolelta tuli shoppailtua älyttömän hyviä oliiveja. Varoitus kaikille: älkää ottako niitä ilmaisia maistiaisia ellette aio ostaa. Maistettuaan ei yksinkertaisesti voi kävellä pois.

Messusaalis.
Seinäjoen messut olivat ainakin tänä vuonna vielä kirjatarjonnan puolesta vähän pienimuotoiset, mutta tunnelma oli mukava ja tungos ei häirinnyt. Katsotaan josko ensi vuonna myös vähän useampi kustantamo innostuisi paikalle - nyt suuret loistivat poissaolollaan ja esimerkiksi sarjakuvatarjonta oli varsin kapea. Joten kävelen tästä seuraavaksi kioskille etsimään sitä uusinta Asterixia.

12 kommenttia:

  1. Kuun maisema on oma Waltari-suosikkini.

    Mukava lukea Seinäjoen messuista näin Kuopion Kirjakantin jälkeen. :) Toivottavasti messuista siellä tulee jokavuotinen tapahtuma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, olen vähän kade kaikille Kirjankanttiin päässeille - siellä olisi ollut mahtavaa olla mukana. Mutta tänä vuonna veivät kotikonnut voiton. Minäkin pidän peukkuja, että jaksavat täällä kehittää tuota messukonseptia pitkäjänteisesti, ja että saavat kustantamoita ja kirjailijoita vielä runsaammin mukaan. :-)

      Poista
  2. Harmi kun ei noita viinejä saanu ostaa :/ Piti käydä sit hakemassa illan punaviini Alkosta :) Ja mä luulin että mä olen ainut joka ei ehdi/ehkä jaksa kuunnella noita ohjelmajuttuja. Tai mulla tarttis olla toinen päivä ohjelmalle ja toinen päivä ostoksille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi, messuilla tuppaa iskemään messulevottomuus, sellainen sisäinen tarve siirtyä seuraavaan kohteeseen. Sieltähän voi löytyä mitä vain! Ellei ole tiukkaa etukäteen tehtyä aikataulua, ei mitenkään saa seurattua kovin montaa ohjelmanumeroa.

      Ja on tosiaan sääli, että viinimessuilla ei ole vähittäismyyntiä! Olisi kieltämättä kiva saada samantien mukaan se herkuin viini. :-)

      Poista
  3. Heh bongasin saman rennon divarimiehen :D Mukavaa oli ja kivan väljää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marile, niinpä! Vaikka tavallaan tungos kuuluu hyvään messutunnelmaan, on toisaalta kiva ettei happi lopu ja kävelemäänkin mahtuu. :-)

      Poista
  4. Minä maltoin ottaa messuilta vain yhden yleiskuvan, muuten oli niin kiire tutkia tarjontaa. Tuo kuvaamasi divariosasto oli oikeasti viihtyisä, puuttui vain tweed-takkinen brittiherra ja nukkuva koira.

    Toivotaan, että vastaavat messut toteutuisivat ensivuonnakin ja että kustantamoja saataisiin paikalle enemmän.

    Oli kiva tavata! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, vähän huonolta näyttää jatko Ilkan uutisoinnin perusteella, mikä on todella sääli… Ei auta sitten kuin meidän matkustaa aina muualle kirjamessuilemaan.

      Mutta mukava oli tavata. Ja olet oikeassa, nukkuva koira tai kissa olisi ollut kyllä piste ii:n päälle!

      Poista
  5. Olipa mukava päästä kurkkaamaan Seinäjoen kirjamessuja sinun blogisi välityksellä :)

    VastaaPoista
  6. Tuntuu, että kirjamessuja on syntynyt tänä vuonna kuin sieniä sateella, tai sitten bloggaajat ovat vaan olleet oikein ekstra-aktiivisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tessa, heh, en tiedä onko niitä muita uusia tullut kuin Kirjankantti ja sitten tämä Seinäjoen kokoomamessu.. mutta bloggaajat ehtivät joka paikkaan! :D

      Poista

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.