lauantai 25. tammikuuta 2014

Kymmenen kysymystä


Tarukirjan Margit muisti minua kymmenellä kysymyksellä, kiitoksia! Tykkään kysymyksistä, joihin on vain tosia ja todempia vastauksia. Ei tarvitse pelätä vastaavansa väärin...

1. Muistatko jonkun voimakkaan kirjakokemuksen lapsuudestasi?

Varhaisin voimakas kirjakokemus on vuodelta 1974. Äitini oli hakemassa pikkuveljeä sairaalasta (siellä jaettiin vauvoja, ajatelkaas!) ja toi samalta reissulta minulle Peter Panin. Hän oli merkinnyt tavuviivat kirjaan ja ajatteli kai opettaa minua lukemaan. En oppinut, opin vasta koulussa. Mutta luetutin kyllä Peter Pania äidillä monta, monta kertaa. Sillä konstilla sai hetkeksi riistettyä äidin uudelta tulokkaalta itselleen.

2. Millainen oli ensimmäinen kirjasto, jonka asiakas olit?

Ensimmäinen kirjasto, jonka muistan, on Hakunilan kirjasto. Sieltä on luettu Neiti Etsivät ja Narniat ja Noidan veli. Ja Susan Cooperin Pimeä nousee. Vastikään uusiksi kierrätysmateriaaleja hyödyntäen tuunattu kirjasto oli kantikseni aina vuoteen 1987, jolloin siirryin iki-ihanan Kallion kirjaston asiakkaaksi. Hmm. Kallion kirjasto kelpaisi vastaukseksi myös neljänteen kysymykseen....

3. Luetko muilla kielillä kuin suomeksi?

Englanniksi. Valitettavasti en oikein saa ruotsiksi luettua mitään. Lyhyet lehtijutut menettelevät, mutta kirjallisuus ei pelitä toisella kotimaisella.

4. Voitko suositella jotakin kirjallista matkakohdetta (kirjasto, kirjailijamuseo tms.)?

Kuopion korttelimuseoon on sisustettu Minna Canthin huone, joka oli näkemisen arvoinen ainakin Canthia fanittavalle. Virtuaalimatkailijalle hyvä vaihtoehto on virtuaalinen Minnan salonki. Porvoon kävijän kannattaa viivähtää tovi Runebergin kotimuseossa.

Jos tykkäät Seppo Jokisen dekkareista, matkusta Tampereelle, mene bussilla Hervantaan ja tee kunnon kävelylenkki komisario Koskisen entisissä kotimaastoissa. Pisteitä saa kun pongaa rikospaikkoja.

Äh, näitä olisi vaikka kuinka monta. Lisään vielä yhden: Helsingin yliopiston pääkirjasto, se aito ja alkuperäinen, Senaatintorin kulmalla. Kirjastojen ystävän kotimainen pyhiinvaelluskohde!

5. Mihin kirjoihin liittyvään kohteeseen haluaisit matkustaa?

Saako sanoa kolme? Ensin Oxfordiin. Sinne sijoittuu monta hyvää kirjaa, esimerkiksi Dorothy L. Sayersin Gaudy Night. Toiseksi Botswanaan. Mma Ramotswe -kirjoista tiedän, että siellä on hienoa karjaa, hienoja ihmisiä ja rooibos-teetä. Viihtyisin varmasti. Kolmanneksi Charlestoniin. Pat Conroyn Salaliiton jälkeen kaupunki tuntuu jo valmiiksi tutulta, vaikken ole siellä koskaan käynytkään.

6. Mikä kirja on tehnyt sinuun säväyksen seuraavissa genreissä: klassikko?

Jos nyt en vaihteeksi sanoisi että Austenin Y & E... nostetaanpa esille jotain vähän vieraampaa: Elizabeth Gaskellin North and South.

7. Dekkari/jännitys?

Juuri tällä hetkellä säväystä tekevät Jokisen Vihan sukua ja Nesbøn Poliisi. Mutta niistä ei ole nyt blogijuttuja, joten kehaisenpa vanhaa suosikkiani Rex Stoutia. Hänen dekkarinsa tehoavat minuun edelleen, vaikka tarinat ovat pysyneet hyvin mielessä.

8. Scifi?

Vaikka mikä! Tykkään niin monista, että on vaikea mainita yhtä. Ehkä säväyttävin on kumminkin ollut ensimmäinen lukemani scifi-kirja, Isaac Asimovin Itse jumalat. Siitä se lähti.

9. Fantasia?

Tulen ja jään laulu. On se vaan niin hyvä. Seuraavaa osaa odotellessa voi muistella viimeisintä.

10. Runous?

Runous on minulle hankalaa. Työlästä. Sattuu aivosoluihin. Ihanaa kun siihen pääsee sisään - mutta ei mitenkään rentouttavaa. Samaan hengenvetoon on myönnettävä, että Edith Södergranin runoista kyllä sain melkoiset sävärit kun pari vuotta sitten yrittämällä yritin.

***

Rikon taas vaihteeksi ketjun enkä laita haastetta kunnolla eteenpäin, kun en ole varma ketkä kaikki ovat jo vastanneet. Sen sijaan osoitan omat kysymykseni kaikille vapaaehtoisille. Olkaa hyvät!

1. Villasukat vai pörrösukat talvilukuvarusteina?
2. Mikä on paras juoma kirjan seuraksi?
3. Mikä kirja sinun olisi pitänyt saada joululahjaksi mutta et saanut?
4. Ketä kirjallista etsivää kutsuisit apuun jos sinua epäiltäisiin murhasta?
5. Mitä äänikirjaa kuuntelisit ajomatkalla Helsingistä Sallaan?
6. Hienoin kirjallinen junamatka?
7. Kirjallinen eläin, jonka haluaisit lemmikiksi?
8. Henkeäsalpaavan ihana kirjankansi?
9. Missä kirjallisessa kaupungissa haluaisit asua?
10. Mitä vuoden 2013 kirjatarjonnasta suosittelisit lukulistalleni?

Rattoisaa viikonloppua!


5 kommenttia:

  1. Voi kuinka kivoja matkavinkkejä! Käyn Kuopiossa melkein joka vuosi, mutta en ole tullut käyneeksi Minna Canthin huoneessa. Helsingin yliopiston pääkirjastossa olen toki käynyt, mutta nolona tunnustan, että en Kallion kirjastossa. Kirjallisista matkakohteistasi olen käynyt Oxfordissa. Nuo kaksi muuta vaatisivat melkoista matkustamista.

    Itse jumalat on minunkin scifi-suosikkini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Margit, tuosta Oxfordista olen kade... jotenkin, vaikka olen ollut Englannissa moneen otteeseen, en ole ikinä Oxfordiin asti onnistunut hankkiutumaan. No, hyvä että on tavoitteita jäljellä. Kivaa että tykkäät Itse jumalista! Tuntuu että Asimovilta ei sitä monikaan tunne, robotti-kirjat ja Säätiö ovat tutumpia. :-)

      Poista
  2. Niin, Kansalliskirjastoksihan tuota Helsingin yliopiston pääkirjastoa pitäisi nykyään kutsua, mutta ei luonnistu minulta, eikä monelta muultakaan. Puolisoni kanssa kutsumme paikkaa HYKiksi, yhä vain. Uusi pääkirjasto on Kaisa... En pidä Kaisasta lainkaan ja odotan innolla, että HYKin korjaustyöt olisivat pian ohitse. Sen tunnelma on ainutlaatuinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krestomatia, niinpä, kyllä se alkuperäinen pääkirjasto on mullekin se oikea pääkirjasto. Itse tykkään kyllä Kaisastakin, mutta siinä ei todellakaan ole samaa fillistiä. Mikään ei korvaa seiniin imeytynyttä historiaa. :-)

      (ja se rotunda on niiiin kaunis!)

      Poista
  3. Mielenkiintoisia vastauksia! Minulla on vähän ristiriitainen suhde tuohon Tulen ja jään lauluun. Minulla on viisi ensimmäistä omana, mutta olen lukenut vain ensimmäisen. Luin sitä ensimmäistä samaa tahtia sarjan katsomisen kanssa, ja sen jälkeen olen katsonut vain sarjaa - koska sekin on niin älyttömän hyvä! Kirja oli toki mielettömän hyvä myös, mutta sen lukeminen vain vei niin kauan, että varsinkin nyt, kun luen vähemmän kuin ennen, ei seuraavin osiin ole tullut tartuttua. Toisaalta, varsinkin nyt kiinnostaisi todella paljon tietää miten sarja jatkuu, joten saatan joutua hyökkäämään noiden kimppuun kuitenkin.

    VastaaPoista

Pahoittelut sanavahvistuksesta. Roskapostitulva pakotti pystyttämään suojavallin.