Kaikki salat julki - esittelen pääsponsorini

Yksi pääsponsoreistani piileksi puun takana.

Kirjablogimaailmassa on kohistu viime päivinä mukavasti. Kysymys kirjabloggaajien kaveruudesta kustantamoiden kanssa nousi keskusteluun Antti Bergin NYT-liitteeseen kirjoittaman jutun jälkeen. Myös kirjablogien yleistä asemointia alkoi joku miettiä. Moni kirjabloggaaja* havahtui tutkimaan sekä omaatuntoaan ja tekeillä olevaa blogimainonnan ohjeistusta, joka vaikuttaakin aika mutkikkaalta. Kiva kesämyrsky kovin kesyssä lasissamme!

Mutta kuten muuan kamu totesi, avoimuus on hyvästä ja pohdiskelu myös. Kovin pitkällisesti en ehdi asiaan puuttua, sillä olen lähdössä iltapäivällä mökkeilemään, mutta haluan esitellä oman (tunnon) tutkiskeluni tulokset.

Ensin kertauksen vuoksi peruslinja: en ole ammattikriitikko missään mielessä. Kunhan luen ja kirjoitan kirjoista, siitä miten ne koen ja mitä niistä ajattelen. Mitä ne saavat minut ajattelemaan. Siinä kaikki.

En myöskään saa bloggauksesta palkkaa missään mielessä. Linkitän kustantamoiden sivuille, jotta kiinnostunut lukija voisi sieltä saada lisätietoa kirjasta. Siinä kaikki.

Saan kyllä joskus arvostelukappaleita. Jos kustantaja pyytämättä lähettää jotain, luen tai olen lukematta. Joskus kirja oikeasti kiinnostaa. Jos olen pyytänyt arvostelukappaletta, olen yrittänyt lukea kirjan nopeasti ja kirjoittaa siitä edes jotain. (Lakkasin pyytämästä niitä, koska lukujono kasvoi.) Joskus on myös tarjottu arvostelukappaletta, eli kysytty haluanko jonkun kirjan. Jos tartun tarjoukseen, yritän senkin kirjan lukea nopeasti.

En koe kirjan lähteen vaikuttavan lukukokemukseen, tai siihen miten kirjasta kirjoitan, mutta voin toki olla väärässäkin.

Rehellisesti sanoen, minun näkövinkkelistäni siis koko kustantamokytköskohu tuntuu liioitellulla, mutta objektiivisesti katsoen ymmärrän kyllä pointin sen takana. Blogeissa on mainontaa ja blogimarkkinoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Ei lukija voi aina tietää mikä on mitä. Ollaan siis avoimia.

Tunnustan, että olen ollut kahdesti kustantamon järkkäämässä tilaisuudessa, kirjamessuilla. Yhdessä tilaisuudessa oli skumppaa ja keksejä. Toisessa oli kahvia ja leipäjuttuja. Ja jokin marjaherkkumikälie.

Katsoin nyt kumminkin aiheelliseksi käydä läpi blogini kaikki jutut ja kirjata selkeästi tägeihin näkyviin käsiteltyjen kirjojen alkuperän.** Projektiin meni monta tuntia hyvää lukuaikaa, ja tämänkin porina kirjoittamisen tähden lykkääntyy juttuni hienosta kirjasta nimeltä Tigana... Mutta ei haittaa, homma kannatti!

Ensinnäkin voin nyt selkeästi osoittaa blogini pääsponsorit: ne ovat Kauhavan kirjasto, Seinäjoen kirjasto ja Seinäjoen korkeakoulukirjasto. Suosittelen lämmöllä. Mikä parasta, saman sponssidiilin saa kuka vain kun kävelee tiskille ja hommaa kortin. Rakastan hyvinvointivaltiota. Kauan eläköön kirjastot!

Toiseksi, tulin todistaneeksi itselleni, että olen ostanut kirjoja aivan liikaa. Noloa. Selvästikin olen enemmän sponsoroinut kustantamoita kuin ne minua. No, onneksi on nyt asuntolainaa sen verran, että tällainen tuhlaus loppuu. Ryhdyn kasvattamaan tuota Ostettu käytettynä -kategoriaa.

Kolmanneksi, tällainen Mistä kirja? -listaus olisi ollut kätevä alun alkaenkin ja nythän se tuli tehtyä.

Kirjallista kesää! Nyt menen pakkaamaan mökkikamppeeni. Ohjelmassa on enimmäkseen juoksua ja saunomista ja ruokaa, mutta toki otan evääksi myös kirjan.


*Kirjasfäärin jutun alareunasta löytyy melko kattava lista kohuosallisista.
**Kuukausikoosteisiin en jaksanut vastaavaa askarrella. Sorry.