Elimäen kootut tarkoitukset

Elimäen kootut tarkoitukset on suomalaisen tekijäryhmän versio Douglas Adamsin ja John Lloydin kirjoista The Meaning of Liff ja The Deeper Meaning of Liff. Alkukielisistä ensimmäisen olen jossain epämääräisessä elämänvaiheessa ostanut, lukenut ja omistanut, mutta Suuri Kirjakarsinta vei sen kiertoon. Muistelen pitäneeni The Meaningia ihan kohtuullisen hauskana... mutta kieleen ja kulttuuriin perustuvat vitsit eivät kai ikinä täysin aukea ulkomaaneläville, eikä The Meaning erikoisemmin iskostunut mieleen.

Suomen oma versio oli jäänyt kokonaan huomaamatta, kunnes sitä pöytäkeskustelussa minulle siteerattiin. Kerjäsin kirjan oitis lainaan, sillä tokin näin kauhea aukko sivistyksessä piti paikata.

Niille, joille ilmiö on jäänyt oudoksi kerrottakoon, että Elimäen kootut tarkoitukset on sanakirja. Se sisältää määritelmiä paikannimille, joilla ei ennestään ole valmista merkitystä kielessä. Seinäjoki, Pyhäjärvi ja vaikkapa Kristiinankaupunki ovat melko selviä, mutta moni muu paikka onkin sitten varsin mystinen. Hauho? Hervanta? Parkano?

Perä-Hyyppä??

Tarkoitukset tekee kaksinkertaisen palveluksen, sillä se yhdistää oudot paikannimet kaikille tuttuihin ilmiöihin, jotka ovat jostain syystä jääneet ilman omaa sanaa.

Tähän kohtaan pitäisi saada äänitys, jolla hihittelen hillittömästi. Kuvitelkaa myös kyläileviä Neiti-parkoja (yrittävät tehdä fysiikan läksyjään) altistumassa armottomalle ääneenluennalle, joka ei lopu ennen kuin Neiti B ystävällisesti kehottaa vaikenemaan.

Noh, blogikirjoituksessa voin elämöidä mieleni mukaan - sitaatteja siis!

Bibliofiilin itseilmaisua helpottavat esimerkiksi seuraavat määritelmät:

KOKEMÄKI (s.)
Se jakso kirjan kansiliepeen tekstiä, jossa kuuluisa kirjailija väittää tehneensä nuorempana ruumiillista työtä. 

KALLINKI (s.)
Tapa, jolla seistään katsottaessa toisen ihmisen kirjahyllyä. 

LOJO (s.)
Yksi niistä noin kuudesta puoliluetusta kirjasta, jotka ajelehtivat vuoteen tietämillä.

Paikallistietämystäni uuseteläpohjalaisena kehittivät puolestaan nämä:

LAPUA (v.)
Huljutella kylpyvettä, jotta lämmin vesi jakautuisi tasaisemmin. 

TEUVA (s.)
Tiskien viimeinen lusikka. 

ÄHTÄRI (s.)
Paniikki, joka syntyy kun on pakko mennä WC:hen eikä kykene päättämään minkä kirjan tai lehden ottaa mukaansa.

ja lähimaakunnista nämä:

VAASA (s.)
Mitta, jonka verran kesämökkinaapuri siirtää rajapyykkiä talven aikana. 

VETELI (s.)
Lapsista. Makaroniksi heittäytyminen puettaessa. Vrt. jäkkö 

KÄLVIÄ (v.)
Henkilöä alkaa kälviä, kun virkailija, jonka varalle hän on kerrankin suunnitellut äkäisiä ja oikeutettuja moitteita, osoittautuukin ripeäksi ja ystävälliseksi.

Tätä ei voi oikeastaan kutsua suomennokseksi. Kyseessä on, tekijäryhmää lainatakseni, lähes teologiset mittasuhteet saanut sovitustyö. 

Aamen!

Suosittelen sanoista pitäville.

Elimäen kootut tarkoitukset (2002, alkuperäiset 1996, 1997). Loki-kirjat. 952-9646-09-7.

Douglas Adamsin & John Lloydin teosten The Meaning of Liff (1983) ja The Deeper Meaning of Liff (1990) pohjalta Suomen oloihin sovittaneet Silja Hiidenheimo, Kirsti Määttänen, Tuomas Nevanlinna ja Tarja Roinila.