Juha Rantanen: Arvonmääritys yrityskaupassa

Kuva: Sypoint

En kovin usein viitsi ns. ammattikirjallisuudesta kirjoitella. Ammattikirjallisuuden pohtiminen henkilökohtaisena lukukokemuksena tai, luoja paratkoon, elämyksenä, on yleensä turhanaikaista puuhaa. Otan silti esiin Juha Rantasen Arvonmäärityksen, sillä se oli minusta poikkeuksellisen luettava ja tajuttava kirja akuutista aiheesta.

Pörssissä noteerattujen yritysten arvon arvioiminen on oma taiteenlajinsa (sukua lintujen lennosta ennustamiselle, tietokonepeleille ja neuromarkkinoinnille) mutta siihen Rantanen ei Arvonmäärityksessä puutu: hänen aiheensa on mikro- ja pk-yrityksen arvonmääritys nimenomaan yrityskauppaa ajatellen.

Yrityksen myyminen on kuin yrittäisi myydä mittatilaustyönä tehdyn käytetyn puvun.  Mikä on sen arvo? Riippuu paitsi puvusta myös ostajasta. Mikä siis on käytetyn yrityksen arvo? Tätä mysteeriä palastelee Arvonmääritys yrityskaupassa. 

Hintahan on aina kohdallaan jos kauppa on syntynyt, mutta ennen kuin hinnasta voidaan puhua, pitäisi saada käsitys yrityksen arvosta. Arvo, kuin kauneus, on katsojan silmissä. Toteutuneessakin yrityskaupassa voi olla yksi hintakäsitys ja kaksi arvokäsitystä, jotka ovat kaikki erisuuria ja yhtä oikeita.

Lähes kaikki arvonmäärityksessä huomioitavat seikat ovat subjektiivisin perustein arvioitavia. Parhaat perustelut voittavat… mutta parhaus riippuu jokaisen omasta tärkeysjärjestyksestä.

[--] Jos myyjä haluaa saada yrityksestään korkeimman mahdollisen hinta-arvion, sen saa tavallisimmin

• sellaiselta taholta, jonka ei tarvitse yritystä oikeasti myydä, välittää tai rahoittaa yrityskauppaa
• maksaa kauppahintaa tai taata rahoitusta
• taholta, jolle on etu, ettei kauppaa synny
• kaupan jälkeen kateelliselta sukulaiselta mökin saunan lauteilla (s. 59)

Yrityksen ostoa harkitseva yleensä haluaa hyötyä yrityksestä. Yritykseen investoidut rahat pitäisi tienata takaisin ja mielellään vähän enemmänkin. Tulevan tuoton arviointi on keskeinen osa arvonmääritystä. Mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Jos yrityksen kilpailukyky on hyvä tänään, onko se sitä huomenna tai kuuden vuoden kuluttua? Tai, niin kuin Rantanen asian ilmaisee, kyvykkäinkin sonni on ajan myötä pelkkää pihvilihaa.

Rantanen purkaa hienosti ja lähes rupattelevaan tyyliin arvonmäärityksen mysteerejä. Valehtelisin jos väittäisin, että tämän kirjan luettuaan on valmis shoppailemaan yritysmarkkinoilla, mutta ainakin on saanut kattavan kuvan asioista, joita pitäisi hintaa haarukoitaessa harkita. Harkinta on ehkä subjektiivista ja epävarmaa… mutta systemaattinen tuumailu harvoin haittaa järkevää päätöksentekoa.

Suomessa on tulossa myyntiin kymmenen vuoden sisällä arvioilta 30 000 yritystä. Yli 55-vuotiaita yrittäjiä on 70 000. Jos uusia omistajia ei näille pajoille löydy, siirtyy iso siivu yrityskannastamme historiaan. Tutkimuksissa on todettu arvonmääritys ja liian korkeat hintapyynnöt isoimmiksi ongelmiksi ostajien kannalta. Asiaa auttaisi, että myyjät yritystä kaupan laittaessaan miettisivät arvonmääritystä mahdollisen ostajankin vinkkelistä. Siihen tämä kirja on hyvä apu.

Kansantajuisempaa esitystä hankalasta asiasta ei varmaan löydy. Rantasen teksti on ymmärrettävää sellaisellekin, joka ei taseita työkseen selaile. Toki Rantanen pikkuisen mainostaa omaa firmaansa, mutta sen hän tekee niin aseistariisuvan suorasukaisesti, ettei lukija hermostu.

Oivaa lukemistoa yrittäjän uraa harkitsevalle tai ylipäätään pk-yrityksistä kiinnostuneille. Arvonmääritys yrityskaupassa olisi myös passeli joululahja kuuttakymppiä lähestyvälle yrittäjälle.

Osa yrittäjistä ei tosin "omaa lapsukaistaan" tule koskaan muille luovuttamaan vaan vie vaivalla rakentamansa yrityksen mieluummin mukanaan hautaan. Sellaiselle jäärälle järjetön hintapyyntö on hyvä konsti varmistaa, ettei ostajaa löydy. Kannattaa siis miettiä kenelle kirjan antaa! Se saattaa palautua lahjoittajalle nopeasti ja terävä kulma edellä.

Juha Rantanen (2012). Arvonmääritys yrityskaupassa. Sypoint Oy. 978-952-6654-00-3.

Arvioita:
Petri Kajander Talouselämästä sai kiinnostumaan tästä