Kasvun paikka

Kuva/kansi: Talentum/Sherpa

Tätä kirjaa haluan oikein tahallani hehkuttaa: aivan briljantti joululahjakirja suomalaisesta yritysmaailmasta kiinnostuneelle miehelle!

Äh, pahoittelut sukupuolisidonnaisesta kommentista, joka pohjaa täysin omiin ennakkoluuloihini... Korjaan: ilmeinen joululahjakirja urheilusta edes etäisesti kiinnostuneille bisnesihmisille, briljantti lahjakirja naiselle, jos haluat todistaa, ettet ole kalkkiutuneiden sukupuoliodotusten vanki.

Jukka-Pekka Vuoren Kasvun paikassa näet käytetään tasaisesti urheilusta poimittuja tarinoita bisnesviestin perille viemiseen.  Onneksi Vuori myös kertoo tarinat taustoineen eikä vain viittaa niihin; meikäläisen kaltainen huippu-urheilun täysin ignooraava lukutoukkakin pysyy kyllä kärryillä. Markkinoinnin erikoissanastoa tulee vastaan jonkin verran, mutta ei mielestäni kohtuuttomasti. Kenen tahansa yrityselämästä yhtään kuusalla olevan pitäisi pysyä 98% kärryillä.

Sitten pieni blogihygieeninen varoitus. Jos kuulut koulukuntaan, jonka mukaan kaikenlainen yhteys kirjailijaan/kustantamoon saastuttaa blogijutun, jätä kehuni väliin. Sattumoisin nimittäin tunnen Jukka-Pekka Vuoren jo opiskeluajoilta. Polkumme ovat ajautuneet jokseenkin erilleen erilaisten elämänratkaisujen myötä, mutta pidän tästä kirjailijasta ihan ihmisenäkin. Kunnioitan hänen tinkimättömyyttään ja kykyään henkiseen kasvuun; pidän hänen ajattelutavoistaan, joissa yhdistyy näennäinen suoraviivaisuus ja yllättävä kerroksellisuus. Ja minulla on omistuskirjoituksella varustettu kappale tätä kirjaa. Nih.

Lähdin siis lukemaan Kasvun paikkaa hyvin positiivisin odotuksin. (Ja kieltämättä vähän peloissani; olisi ollut noloa huomata, että se onkin kaamea! Huh helpotusta.)

Kasvun paikka on melko yleistajuinen johtajuuden ja markkinoinnin peruskysymyksiä pohtiva kirja, joka nojaa kolmeen kivijalkaan: markkinoinnin keskeisten käyttöteorioiden tuntemus, vankka kokemus kentällä sekä suomalaisten ja kansainvälisten menestyneiden johtajien haastattelut. Kasvun paikasta kuultaa  huoli suomalaisten yritysten yleisestä keskinkertaisuudesta ja erityisesti suomalaisen markkinointijohtamisen keskinkertaisuudesta. Täällä pohjan perukoilla kun on taipumus tyytyä vähään ja välttää riskejä. Turvallisuuteen ja asemien säilyttämiseen keskittymisen kääntöpuolena ovat pienet visiot ja vaatimattomat tavoitteet. Uskonpuute, höyläily, nysvääminen pikkuasioiden kanssa vaikka suuret linjat murtuvat. Pelkuruus. Vastuunpakoilu.

Bisneksessä vaatimattomat tavoitteet ovat pahasta. Niistä puuttuu voima viedä ihmiset seuraavalle tasolle. Ja ihmisethän sen tuloksen tekevät, ihmiset jotka osaavat ja tahtovat. Vastaus ei ole tehdä enemmän ja enemmän vaan paremmin ja paremmin.

Vuoren kirjassa kasvuyrityksen markkinoinnissa on kyse juuri tästä: ymmärretään mistä yrityksen arvo tulee (asiakkaista), valitaan oikeat asiakkaat ja tehdään omasta tuotteesta aidosti parasta ratkaisua heille. Tämän mantran oppii ulkoa helposti, mutta sen vieminen käytäntöön vaatii raakaa osaamista, valtavasti työtä ja vankkumattoman tahdon. Vaikka pikavoittoja voi bisneksessä syntyä monellakin tavalla, esimerkiksi olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan tai vähentämällä väkeä, pitkän linjan kasvu syntyy strategisesta markkinoinnista: siitä että katsotaan eteenpäin ja ulospäin ja ponnistetaan oikeaan suuntaan.

En ole mikään yleisen kasvuideologian fani; vierastan ajatusta siitä, että ihmisen aina pitää saada enemmän sitä ja tätä. Ahneuden, itsekkyyden ja röyhkeyden nostaminen arvokeskiöön hermostuttaa minua. Saan vilunväristyksiä siitä, miten julkisorganisaatioiden perustehtävät hukkuvat niiden jatkuvaan uudistus- ja säästämisrumbaan, enkä totta totisesti usko kasvuun hinnalla millä hyvänsä. Luonnonvarojen kulutuksen kasvulle on löydyttävä rajat. Silti globaalilla taloudella on lisäarvoa yhteiskunnille ja yksilöille, jos se johtaa kilpailun kautta siihen, että asioita tehdään paremmin ja paremmin.

Kasvun paikka ei onneksi ole kirja siitä, miten tienataan mahdollisimman iso tili ja vetäydytään sitten Bahamalla, eikä siitä kuinka tyrkytetään turhakkeita lammasmaisille kuluttajille. Tässä kirjassa on kyse siitä, miten ja miksi pitäisi pyrkiä autenttiseen kasvuun. Sillä kasvulla on paikkansa: yritystoiminnassa kilpailluilla markkinoilla yrityksen on pakko pyrkiä olemaan parempi. Pyrkimys paremmuuteen ja pyrkimys autenttiseen kasvuun kulkevat käsi kädessä. Ne ovat yhtä ja samaa.

Paremmat suomalaiset yritykset tekevät parempaa tiliä myös Suomelle, joten vaikkei hyväksyisikään osinkotuloilla elämistä tai kasvavia tuloeroja, yritysten pärjäämisellä globaalissa kilpailussa on väliä. Yritykset tekevät tilin, jolla hyvinvointivaltiota voi (yrittää) pyörittää.

Ja tässä suhteessa me suomalaiset totta vie olemme kansakuntana pulassa, sillä meidän saavutetut etumme hiipuvat tätä menoa kyvyttömyyteen kehittyä. Suomalaisten yritysten kasvuhalut ovat heikkoja, markkinoinnilla ymmärretään edelleen mainostamista, epäonnistumista ja siten riskejäkin siedetään säälittävän huonosti.

Pystyisimme parempaankin, mutta ensin pitää lakata etsimästä selityksiä ja alkaa etsiä ratkaisuja; ei ratkaisuja oman selustan turvaamiseen vaan ratkaisuja asiakkaan parhaaksi. Vuori muistuttaa osuvasti suomalaisten kehupelosta. Kun Newsweek rankkeeraasi Suomen maailman parhaaksi maaksi, reagoimme kitkerästi ja aloimme etsiä laskuvirheitä lehden kaavoista.

Mikä meitä oikein siinä ärsyttää, kun muut kehuvat meitä? Onko mahdollista että meitä ärsyttää se, että meiltä viedään viimeinen tekosyy olla menestymättä? Meillä on nimittäin paha tapa vetäytyä tekosyiden taakse, kun emme ole valmiita laittamaan itseämme likoon menestyksen eteen. [--] Uskon vahvasti, että jos me haluamme jatkossa menestyä, meidän on ajateltava toisin [--] (s. 228)

Samaa viestiä on kuultu monesta suusta jo parikymmentä vuotta. Silti Kasvun paikka on minusta kirja, jolle on tilausta. Vaikka se ei sisällä sinänsä uusia asioita markkinoinnista tai johtamisesta tai kasvun teorioista, se on poikkeuksellisen vahva ja uskottava puheenvuoro kipeästä aiheesta, suoraan suomalaisen markkinoinnin huipulta. Tämä on kirja, jossa tekijä on laittanut itsensä ja osaamisensa likoon sanoakseen mielestään tärkeän asian. Sen vilpittömyys kantaa, vaikka saattaa toki ärsyttääkin. Vuori tietää mistä puhuu ja puhuu suoraan.

Suora henkilökohtaisuus on Kasvun paikan vahvuus ja samalla sen heikkous: tämä on vahvasti oman kontekstinsa kirja. Ellei tunne oloaan kotoisaksi yritysten välisen kilpailun temmellyskentillä, ei varmaan tykkää tästäkään. Toisaalta, jos itse elää kilpailun maailmassa, tämä antaa paljon ajattelemisen aihetta. Henkilökohtaisesti hyödyllisin juttu minulle tässä kirjassa oli selkeä esitys siitä, miten markkinointiajattelua voi myydä organisaation sisällä. Teoriassa tiesin että omistaja-arvon kautta pitää mennä, mutta tässä nyt tuli se puuttunut viimeinen askel.

 Ai niin, palaanpa vielä blogihygieniaan ja joululahjateemaan. Kun nyt mainostin tuntevani kirjailijan, on varmaan syytä myös erikseen sanoa, että ostin oman kappaleeni kirjaa ihan omilla rahoillani kirjamessuilta. Kirjailija ei nimittäin itse tällä opuksella tienaa; tuotot menevät neurologisista häiriöistä kärsivien lasten auttamiseen. Hinta on valitettavasti ammattikirjallisuuden luokassa. Juttua mahdollisesti lukeville joulutontuille tiedoksi, Booky.fi myy tätä osapuilleen samalla hinnalla kuin messuilla myytiin, Talentumin verkkokaupassa on jokin Talentum-lisä.

Jukka-Pekka Vuori (2011). Kasvun paikka. Talentum. ISBN 978-952-14-1619-4.

Arvioita:
Hanna Rajalahti Talouselämässä
Marge Mentaalimuuvi-blogissa
Paavo Järvensivu Degrowth.fi -sivun blogissa